Lue keskustelun säännöt.
Kuulunko autismikirjolle?
09.09.2022 |
Olen tätä miettinyt. Add on diagnosoitu aikanaan, muuta ei edes tutkittu.
Se miksi en ole ikinä ajatellutkaan olevani kirjolla johtuu siitä että olen hyvin empaattinen ja osaan lukea mielestäni ihmisten tunnetiloja hyvin.
Se miksi olen alkanut miettiä että olisin kirjolla johtuu lasteni diagnooseista.
Kuormitun sosiaalisista tilanteista ihan älyttömästi. Viihdynkin hyvin itsekseni. Olen aina ajatellut että olen sosiaalinen mutta oikeasti en taida olla yhtään sosiaalinen. Omaan vaan hyvät sosiaaliset taidot.
Näin ei ole ollut kuitenkaan aina vaan matkimalla muiden käyttäytymistä olen oppinut olemaan erilaisissa tilanteissa.
Nuorena en puhunut sanaakaan esim kahvipöydössä jos en tuntenut kaikkia osapuolia hyvin.
Työpaikalla en puhunut kenellekään muuten kuin kahden kesken. Kahvipöydässä tarkkailin miten muut käyttäytyy.
Harjoittelin sosiaalisia tilanteita mielessäni paljon ja käyttäydyn sitten niin kuin harjoittelin. Teen tätä edelleen.
Teininä oli pakko vetäytyä aina välillä ihan omiin oloihin ja siitä tuli monesti sanomista ja luultiin että mökötän. Ei uskottu kun sanoin että minulla on oikeasti kivaa mutta tarvitsen hetken vaan itselleni.
Lapsena jo menin piiloon kun koin tilanteen epämukavaksi.
Minulla on aistiherkkyyksiä, ns pakkoajatuksia eli minun on aina pakko laskea kymmeneen samalla kun puen rai kuivaan itseäni suihkun jälkeen. Lasken niin että ehdin tehdä hommat kymmeneen mennessä.
Lasken muissakin tilanteissa välillä.
Minulla on myös tic oireilua mutta ticit on sellaisia ettei niitä kukaan huomaa eli jännitän lihaksia ja niveliä kevyesti. Kukaan ei tiedä niistä enkä kerrokaan.
Tunteiden ilmaisu on minulle todella vaikeaa. Varsinkin negatiivisten tunteiden.
Esim. Ystäväni kuoli niin en puhunut siitä kenenkään kanssa ja itkin niin ettei kukaan huomannut. Itkin tosi paljon ja surin mutten osannut puhua siitä kenellekään.
Minusta tuntuu ettei kukaan tunne minua oikeasti ja se johtuu juurikin siitä etten osaa ilmaista itseäni.
Olen hyvä kuuntelemaan ja analysoimaan ihmisten käytöstä niin sen vuoksi minulle avaudutaan usein. Kuormitun tästä paljon. Välttelen somea tästä syystä.
Kahdella lapsellani on epätyypillinen autismi.
Se on periytyvää ja olenkin miettinyt mistä ihmeestä se tulee mutta löytyykö syy liiankin läheltä?
Kommentit (4)
Hei! Minulla on ADD/ADHD, ja tunnistan itsestäni monia kuvaamiasi piirteitä, kuten tuo sosiaalisista tilanteista kuormittuminen, aistiherkkyydet, minimaaliset tic-oireet (en tiedä onko tic ihan oikea sana tässä yhteydessä), asioiden laskeminen jne. Olen myös hyvä näkemään ihmisten käytöksen läpi.
En ole autismin kirjolla. Tiedän lähipiiristäni hyvin millä tavalla autismi ilmenee ihmisen käytöksessä ja ajatusmaailmassa, eikä minulta löydy näitä ominaisuuksia.
Kannattaa muistaa, että ADHD ja autismi sisältävät joitakin samoja piirteitä, ja näiden periytyminen on jollain tapaa kytköksissä toisiinsa. Voi olla että sinulla on autistisia piirteitä tai sitten ei - varmaksi sitä on mahdotonta tällä perusteella sanoa. Sinulla on monia ADD/AHDH-ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia, ja sen lisäksi vaikutat olevan introvertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään vielä, että ADD/ADHD johtaa usein siihen että ihmisen spontaani käytös ei olisi sopivaa sosiaalisissa tilanteissa, jolloin henkilö ylikompensoi ja pyrkii käyttäytymän "oikein" ettei häneen hermostuttaisi. Tämä myös aiheuttaa sosiaalista kuormittumista, ja yllättävän usein varsinkin tytöillä hiljaisuutta ja vetäytymistä. Viihdyn parhaiten toisten nepsyjen kanssa, kun ei tarvitse sosiaalista suodatinta vaan voi ns. vaihtaa vapaalle.
Kiitos vastauksista!
Autismi voi siis periytyä ihan vaan sen vuoksi että perheessä/suvussa on nepsyjä?
En itseäni ole koskaan ennen autistiksi mieltänyt. Ei tullut edes mieleen kymmenen vuotta sitten kun ensimmäinen lapsista sai autismidiagnoosin. Nyt kun kuopuksella (5-v) tätä tutkitaan ja diagnoosi melko varmasti tulee niin alkanut miettiä että mistä se oikein periytyy ja varmaan ylianalysoinut omaa käyttäytymistään.
En ole esim tästä laskemisista kenellekään koskaan puhunut ja hyvä kuulla että joku muukin nepsy tekee sitä 😅
Enkä tosiaan tic oireistakaan ole puhunut. Olen siis vaan ajatellut että ne on tic-oireita.
Minulla ei koskaan ole ollut aikuista vertaistukea niin ei hirveästi ole tullut tämmöisistä puhuttua.
Esikoisestani autismia ei huomaa enää ollenkaan. Ei siitä tiedä edes hänen kaverit. On saanut paljon kuntoutusta ja terapiaa niin on "oppinut olemaan".
Lisäksi olen itse osannut neuvoa ja valmentaa etukäteen eti tilanteisiin ja varmaan juurikin siksi kun osaan lukea ihmisiä, asettua heidän asemaan ja itsellä myös ollut samoja pulmia.
Olenkin tämän vuoksi osannut vaatia oikeita tukitoimia. Nyt ei ole enää mitään terapioita eikä tarvettakaan tällä hetkellä.
Olen aina ajatellut että nämä minun "erityisherkkyydet" sosiaalisiin tilanteisiin johtuu add:sta.
Sinä vastaaja nro 2 ja 3 vastasitkin todella hyvin ja samaistuttavasti.
Ehkä olen sitten introvertti add ja se on varmaan ihan oikea diagnoosi 😊
Ap
Vaikutat vaan introvertilta ja mahdollisesti sosiaalisissa tilanteissa epävarmalta. Ei minusta viittaa autismiin.