Miksi on niin vaikeaa olla eri mieltä?

Vihreä ilmastopolitiikka on hallinnut Suomen puolueita vuosikymmenet. Nyt olemme vihdoin oppineet että ydinvoiman vastustus on täyttä idiotismia. Noh, tästä aiheutui tietenkin kauhea kriisi, vihreiden kannatus romahti ja muut puolueet arvioivat ilmastopolitiikkaansa uudestaan - vitsi vitsi! - mitään ei tapahtunut. Asiasta ollaan hiljaa, muutama väittää olleensa sittenkin aina ydinvoiman puolella ja jatkamme samaan malliin ilmastopolitiikassa - miinus ydinvoiman vastustus.

Miksi näin? Koska on tuskallista olla eri mieltä ja väärässä. Jossain määrin se johtuu siitä miten armottomia väärässä olijoille ollaan. Kun on kerran väärässä niin sitten on kaikessa aina väärässä ja tyhmä.

Miten me päästäisiin semmoseen keskustelukulttuuriin jossa poliitikkokin uskaltaa vastata kysymykseen "en tiedä"?