Onko teillä tapana tietoisesti muuttaa oma suru vihaksi?

Olen huomannut, että kun kokee alakuloisuutta tai surun tunnetta, niin olosta tulee surkea ja voimaton. Sitten jos alkaa ajatella jotain asiaa, jota todella paljon vihaa tai joka puistattaa, niin yhtäkkiä olosta tulee paljon motivoituneempi. En tiedä onko tämä pidemmän päälle hyvä, mutta usein tuntuu siltä että olisin mieluummin vihainen kuin surullinen.