Lue keskustelun säännöt.
Antaisitteko mummon hoitaa lasta tässä tapauksessa?
30.08.2022 |
Elikä lapsen mummolla on läheisriippuvuuden piirteitä, passaa muita ja huolehtii aikuisista lapsistaan äärimmäisyyksiin asti, esim. ilmoittaa rukoilevansa lasten lentomatkan ajan ettei kone putoa, seuraa lastensa elämää hädissään ja on heti valmis vaikka kesken suihkun ryntäämään, jos joku lapsista kutsuu.
Soittelee ja viestii jatkuvasti ovatko lapset elossa ja unohtaneet hänet.
Hössöttää ja ahdistaa ihmisiä käytöksellään.
Mummolla on ollut selittämättömiä huimauskohtauksia usean vuoden ajan, kävi aivokuvissakin ja silmälääkärissä, syytä ei löytynyt.
Kerran istui päivystyksessä 12h pyörryttämisen takia.
Kerran olen mummon antanut työntää rattaita, ja hän oli aivan teatraalisen ylivarovainen ja tyyliin pysähtyi ennen katukivetystä ja nosti TODELLA varoen vaunut yli, ja meni paniikkiin, kun auto ajoi ohi. Mummo käyttäytyy muutenkin pelokkaasti vauvan ympärillä ja ylivaroo, tästä vauva ahdistuu ja itkeskelee mummon sylissä.
Ei uskalla nostaa vauvaa syliin vaan vauva ojennetaan hänelle, ei jaksa silloinkaan sitten pitää vauvaa, kuulemma painaa.
Haluaa silti olla jatkuvasti tekemisissä ja vierailla, ja auttaa sitten keittiössä ja paniikissa rikkoo laseja ja itkeä tihrustaa, kun hän taas mokasi.
Raskasta seuraa hän on.
Vaikka hän on vasta mummo, käyttäytyy hän pikemminkin kuin ISOMUMMO, ja koen todella epävarmaksi olon nyt, kun mummo haluaa hoitaa 7kk ikäistä vauvaa.
Vaunulenkille kahdestaan pitäisi kuulemma päästä.
Mielestäni vauvaa voi hoitaa vain hoitaja, joka on fyysisesti terve ja jonka otteet ovat itsevarmat.
Sanoin mummolle, että lasta voi hoitaa vain fyysisesti terve ihminen.
Kysyin huimauksista, niin kuulemma ei huimaa enää!
Loukkaantui mulle, kun sanoin ettei onnistu nyt.
Antaisitteko lapsen tälle hoitoon?!
Itse kun en tohtisi päästää häntä edes vaunulenkille yksin, mummo kun menee paniikkiin kaikista äkkitilanteista.
Mitä tälle nyt voi tehdä jos välit täytyy säilyttää?
Itse en haluaisi edes hoitaa vauvaa, jos olisin noin pelokas.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi jättää. Pitää pystyä kantamaan vauvaa turvallisesti, vaihtamaan vaippa turvallisesti jne.
Ja jos itse kuvittelee voivansa hoitaa tuossa kunnossa, niin kyllä jättäisi pidemmän epäluottamuksen hänen arviokykyyn tuo. Mitä kuvittelee lasten hoidon vaativan ja mitä kuvittelee sen oman kunnon sitten olevan. Jos vauvaa ei pysty edes nostamaan ylös ja tätä haluaa sitten hoitaa kuitenkin?
En tiedä minkä ikäisen tuollaisen mummon hoitoon voisi jättää. Ihan siis sen henkisen terveyden näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi jättää. Pitää pystyä kantamaan vauvaa turvallisesti, vaihtamaan vaippa turvallisesti jne.
Ja jos itse kuvittelee voivansa hoitaa tuossa kunnossa, niin kyllä jättäisi pidemmän epäluottamuksen hänen arviokykyyn tuo. Mitä kuvittelee lasten hoidon vaativan ja mitä kuvittelee sen oman kunnon sitten olevan. Jos vauvaa ei pysty edes nostamaan ylös ja tätä haluaa sitten hoitaa kuitenkin?
En tiedä minkä ikäisen tuollaisen mummon hoitoon voisi jättää. Ihan siis sen henkisen terveyden näkökulmasta.
Mummo on 67v, lenkkeilee ja ihan aktiivinen, mutta ei ole mitään lihaskuntoa (ei jaksa nostaa) ja tuo pelokkuus aiheuttaa itselleni huolta. Ihmettelen paljon, miten hän edes haluaa hoitaa?? Siksi tilanne on kiusallinen
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi jättää. Pitää pystyä kantamaan vauvaa turvallisesti, vaihtamaan vaippa turvallisesti jne.
Ja jos itse kuvittelee voivansa hoitaa tuossa kunnossa, niin kyllä jättäisi pidemmän epäluottamuksen hänen arviokykyyn tuo. Mitä kuvittelee lasten hoidon vaativan ja mitä kuvittelee sen oman kunnon sitten olevan. Jos vauvaa ei pysty edes nostamaan ylös ja tätä haluaa sitten hoitaa kuitenkin?
En tiedä minkä ikäisen tuollaisen mummon hoitoon voisi jättää. Ihan siis sen henkisen terveyden näkökulmasta.
Mummo on 67v, lenkkeilee ja ihan aktiivinen, mutta ei ole mitään lihaskuntoa (ei jaksa nostaa) ja tuo pelokkuus aiheuttaa itselleni huolta. Ihmettelen paljon, miten hän edes haluaa hoitaa?? Siksi tilanne on kiusallinen
Ap
Kyllä 67v voi olla jo huonokuntoinen. Ja iällä ei ole väliä, jos ei jaksa nostaa vauvaa niin sitten ei hoida. Jos ei ole riittävän terve mieleltään, niin silloinkaan ei varmaan hoida.
Ei se oma vauva ja hänen turvallisuus ole sellainen asia, missä kovin kannattaa miettiä kuka loukkaantuu ja mistäkin. Ja loputon suo sinulla on edessä, jos et uskalla sanoa suoraan. Uskallatko jättää kiipeilevät 1-vuotiaam hoitoon, auton alle juokseva 2-vuotiaan, uhmakkaan 3-4-vuotiaan.
Entä kun mummo alkaa sekoilla noita juttujaan sinun lapsellesi mitä sekoilee muille. Haluatko jättää lapsen hoitoon sellaiselle ihmiselle, joka pelkää että joku voi kuolla hetkenä minä hyvänsä ja soittelee muille siltä varalta että nämä ovat vaarassa?
Eli ihan kaikkien osapuolten vuoksi kannattaa puhua todella suoraan asioista, mutta toki kunnioittavasti ja niin, ettei tarpeettomasti loukata.
En antaisi ja välit pitäisi muutenkin lähinnä joulukorttiasteella. Tuollaiset ihmiset ovat ihan hirveitä.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi jättää. Pitää pystyä kantamaan vauvaa turvallisesti, vaihtamaan vaippa turvallisesti jne.
Ja jos itse kuvittelee voivansa hoitaa tuossa kunnossa, niin kyllä jättäisi pidemmän epäluottamuksen hänen arviokykyyn tuo. Mitä kuvittelee lasten hoidon vaativan ja mitä kuvittelee sen oman kunnon sitten olevan. Jos vauvaa ei pysty edes nostamaan ylös ja tätä haluaa sitten hoitaa kuitenkin?
En tiedä minkä ikäisen tuollaisen mummon hoitoon voisi jättää. Ihan siis sen henkisen terveyden näkökulmasta.
Mummo voi olla myös huomionhakuinen ja huimaus psykosomaattista tai keksittyä. Joka tapauksessa sekin olisi este hoitaa yhtään ketään. Jos on läheisriippuvainen niin eiköhän muitakin psykosomaattisia kolotuksia löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ja välit pitäisi muutenkin lähinnä joulukorttiasteella. Tuollaiset ihmiset ovat ihan hirveitä.
Miksihän ihmisistä tulee tuollaisia? Mummo on todella raskasta seuraa, nyt vauvan kanssa en jaksa häntä yhtään!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi jättää. Pitää pystyä kantamaan vauvaa turvallisesti, vaihtamaan vaippa turvallisesti jne.
Ja jos itse kuvittelee voivansa hoitaa tuossa kunnossa, niin kyllä jättäisi pidemmän epäluottamuksen hänen arviokykyyn tuo. Mitä kuvittelee lasten hoidon vaativan ja mitä kuvittelee sen oman kunnon sitten olevan. Jos vauvaa ei pysty edes nostamaan ylös ja tätä haluaa sitten hoitaa kuitenkin?
En tiedä minkä ikäisen tuollaisen mummon hoitoon voisi jättää. Ihan siis sen henkisen terveyden näkökulmasta.
Mummo on 67v, lenkkeilee ja ihan aktiivinen, mutta ei ole mitään lihaskuntoa (ei jaksa nostaa) ja tuo pelokkuus aiheuttaa itselleni huolta. Ihmettelen paljon, miten hän edes haluaa hoitaa?? Siksi tilanne on kiusallinen
ApKyllä 67v voi olla jo huonokuntoinen. Ja iällä ei ole väliä, jos ei jaksa nostaa vauvaa niin sitten ei hoida. Jos ei ole riittävän terve mieleltään, niin silloinkaan ei varmaan hoida.
Ei se oma vauva ja hänen turvallisuus ole sellainen asia, missä kovin kannattaa miettiä kuka loukkaantuu ja mistäkin. Ja loputon suo sinulla on edessä, jos et uskalla sanoa suoraan. Uskallatko jättää kiipeilevät 1-vuotiaam hoitoon, auton alle juokseva 2-vuotiaan, uhmakkaan 3-4-vuotiaan.
Entä kun mummo alkaa sekoilla noita juttujaan sinun lapsellesi mitä sekoilee muille. Haluatko jättää lapsen hoitoon sellaiselle ihmiselle, joka pelkää että joku voi kuolla hetkenä minä hyvänsä ja soittelee muille siltä varalta että nämä ovat vaarassa?
Eli ihan kaikkien osapuolten vuoksi kannattaa puhua todella suoraan asioista, mutta toki kunnioittavasti ja niin, ettei tarpeettomasti loukata.
Joo mä mietin myös samaa, että varmaan 18-vuotiaan uskaltaisin jättää hälle hoitoon🤦🏻Ei mitenkään pysy vilkkaan taaperon perässä ja miten lie mummo reagoisi, jos lapsi saisi jonkun allergiakohtauksen tai itkukohtauksen/ikävän?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En antaisi hoitaa yksin. Jos mulla olisi hyvä päivä niin antaisin työnnellä rattaita kun olisin mukana (tai lapsen isä olisi mukana).
Lapsen turvallisuus menee sukulaisten mielihalujen yli aina.
Tietysti pitää antaa lapselle tilaisuus tutustua isovanhempiin.
Ei tuollainen ole vaarallista kun lapsi ei täysin kasva tuossa ympäristössä. Vaan hän saa teiltä vaikutteita normaaliin elämään.
On tärkeää oppia pienestä asti hyväksymään ja ymmärtää erilaisuutta.
Teidän pitää tietysti olla mukana näissä tapaamisissa, ei vauvaa voi yksin jättää hoitoon ihmiselle, joka ei edes uskalla nostaa häntä syliinsä.
Voisitte myös puhua mummolle, hänellä taitaa olla hyvin paha paniikkihäiriö ja siihen on olemassa lääkkeitä, niitä nyt pitäisi varmasti ekana kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mummo ei jaksa tai uskalla nostaa vauvaa, niin miten ajatteli pärjäävänsä hoitamisesta?
Vauvan parhaan ja oman mielenrauhan vuoksi en antaisi vauvaa hoitoon mummulle. Jos mummu siitä suuttuu tai loukkaantuu, niin sitten käy niin. Mummu aikuisena ihmisenä osannee käsitellä nuo tunteet? Ainakin pitäisi osata.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti pitää antaa lapselle tilaisuus tutustua isovanhempiin.
Ei tuollainen ole vaarallista kun lapsi ei täysin kasva tuossa ympäristössä. Vaan hän saa teiltä vaikutteita normaaliin elämään.
On tärkeää oppia pienestä asti hyväksymään ja ymmärtää erilaisuutta.
Teidän pitää tietysti olla mukana näissä tapaamisissa, ei vauvaa voi yksin jättää hoitoon ihmiselle, joka ei edes uskalla nostaa häntä syliinsä.
Voisitte myös puhua mummolle, hänellä taitaa olla hyvin paha paniikkihäiriö ja siihen on olemassa lääkkeitä, niitä nyt pitäisi varmasti ekana kokeilla.
Löpinää. Mielenterveysongelmaisiin sukulaisiin, jotka kuormittaa ja aiheuttaa stressiä, ei ole mitään syytä "opettaa". Jos ei osaa hakea apua mt-ongelmiinsa vaan vaatii muuta ympäristöään sopeutumaan saa sitten olla itsekseen ja kynnysmattojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydä mummoa kotiin avuksi, hän varmastikin osaa viihdyttää vauvaa vaikka sen aikaa että voit itse tehdä rauhassa kotiaskareita tai ottaa päiväunet, hän vaikuttaa kuitenkin halukkaalta auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti pitää antaa lapselle tilaisuus tutustua isovanhempiin.
Ei tuollainen ole vaarallista kun lapsi ei täysin kasva tuossa ympäristössä. Vaan hän saa teiltä vaikutteita normaaliin elämään.
On tärkeää oppia pienestä asti hyväksymään ja ymmärtää erilaisuutta.
Teidän pitää tietysti olla mukana näissä tapaamisissa, ei vauvaa voi yksin jättää hoitoon ihmiselle, joka ei edes uskalla nostaa häntä syliinsä.
Voisitte myös puhua mummolle, hänellä taitaa olla hyvin paha paniikkihäiriö ja siihen on olemassa lääkkeitä, niitä nyt pitäisi varmasti ekana kokeilla.Löpinää. Mielenterveysongelmaisiin sukulaisiin, jotka kuormittaa ja aiheuttaa stressiä, ei ole mitään syytä "opettaa". Jos ei osaa hakea apua mt-ongelmiinsa vaan vaatii muuta ympäristöään sopeutumaan saa sitten olla itsekseen ja kynnysmattojen kanssa.
Kenen tahansa mielenterveys voi jossain elämänvaiheessa horjua, jopa sinunkin. Ois myös hyvä neuvoa mistä apua voi hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietysti pitää antaa lapselle tilaisuus tutustua isovanhempiin.
Ei tuollainen ole vaarallista kun lapsi ei täysin kasva tuossa ympäristössä. Vaan hän saa teiltä vaikutteita normaaliin elämään.
On tärkeää oppia pienestä asti hyväksymään ja ymmärtää erilaisuutta.
Teidän pitää tietysti olla mukana näissä tapaamisissa, ei vauvaa voi yksin jättää hoitoon ihmiselle, joka ei edes uskalla nostaa häntä syliinsä.
Voisitte myös puhua mummolle, hänellä taitaa olla hyvin paha paniikkihäiriö ja siihen on olemassa lääkkeitä, niitä nyt pitäisi varmasti ekana kokeilla.
Kaikki isovanhemmat eivät ole lapsenlapsilleen turvallisia ihmisiä. Toisekseen, jos ap itsekin kokee mummun seuran ahdistavaksi/epämiellyttäväksi, niin ei ole pakko olla tekemisissä, ainakaan kovin usein. Ylempänä mainittiin joulukorttitaso olisi minunkin mielestä hyvä vaihtoehto.
Toisaalta, kai mummon voisi päästää vauvan kanssa vaunulenkille ns. valvotusti, eli esimerkiksi jossain puistossa niin että muut ovat kohtuullisen lähellä? Jos vauva on vaunuissa eikä ajatus ole häntä nostella, jossain 20min lenkillä ei kuitenkaan tule esim. tarvetta vaihtaa vaippaa ja toisaalta suuremman itkun kuulisi itse ja voisi sitten mennä apuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti pitää antaa lapselle tilaisuus tutustua isovanhempiin.
Ei tuollainen ole vaarallista kun lapsi ei täysin kasva tuossa ympäristössä. Vaan hän saa teiltä vaikutteita normaaliin elämään.
On tärkeää oppia pienestä asti hyväksymään ja ymmärtää erilaisuutta.
Teidän pitää tietysti olla mukana näissä tapaamisissa, ei vauvaa voi yksin jättää hoitoon ihmiselle, joka ei edes uskalla nostaa häntä syliinsä.
Voisitte myös puhua mummolle, hänellä taitaa olla hyvin paha paniikkihäiriö ja siihen on olemassa lääkkeitä, niitä nyt pitäisi varmasti ekana kokeilla.Löpinää. Mielenterveysongelmaisiin sukulaisiin, jotka kuormittaa ja aiheuttaa stressiä, ei ole mitään syytä "opettaa". Jos ei osaa hakea apua mt-ongelmiinsa vaan vaatii muuta ympäristöään sopeutumaan saa sitten olla itsekseen ja kynnysmattojen kanssa.
Kenen tahansa mielenterveys voi jossain elämänvaiheessa horjua, jopa sinunkin. Ois myös hyvä neuvoa mistä apua voi hakea.
Tällaisilla mummeleilla se on horjunut jo vuosikymmeniä sitten, eikä he edes halua apua. Sehän on heidän persoonansa määräävin piirre. Kenelläkään ei ole oikeutta muiden elämää olemalla tuollainen. Varsinkaan lasten.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä mummoa kotiin avuksi, hän varmastikin osaa viihdyttää vauvaa vaikka sen aikaa että voit itse tehdä rauhassa kotiaskareita tai ottaa päiväunet, hän vaikuttaa kuitenkin halukkaalta auttaa.
En huolisi tuohonkaan "hoitamaan" jos ei edes kykene nostamaan lasta.
Jännä tää av:n peukutus. Ap on saanut melkein yksinomaan alapeukkuja aloitukselle jossa epäröi antaa lastaan epävarmalle mummolle hoidettavaksi, ekana on vastaus jossa ollaan samaa mieltä ap:n kanssa ja se on saanut kuitenkin pelkästään yläpeukkuja😄
Ap on täällä aina väärässä!
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, kai mummon voisi päästää vauvan kanssa vaunulenkille ns. valvotusti, eli esimerkiksi jossain puistossa niin että muut ovat kohtuullisen lähellä? Jos vauva on vaunuissa eikä ajatus ole häntä nostella, jossain 20min lenkillä ei kuitenkaan tule esim. tarvetta vaihtaa vaippaa ja toisaalta suuremman itkun kuulisi itse ja voisi sitten mennä apuun?
Miksi?
Kyllä minun 5-vuotias varmaan pärjäisi samalla tavalla vaunulenkillä, mutta jos en luota että hänen ajatuksenjuoksu on aikuisen veroista niin en tietenkään jätä yksin vauvan kanssa.
Sama pätee mummoon. Jos ajatuksenjuoksu ei noudata keskiverron aikuisen ajatuksenjuoksua (eli jo pelkkä pelon tunne saa järjen raiteiltaan) niin vauvaa ei jätetä yksin hänen kanssa. Tai lasta ylipäätään.
No ei tietenkään voi jättää. Pitää pystyä kantamaan vauvaa turvallisesti, vaihtamaan vaippa turvallisesti jne.
Ja jos itse kuvittelee voivansa hoitaa tuossa kunnossa, niin kyllä jättäisi pidemmän epäluottamuksen hänen arviokykyyn tuo. Mitä kuvittelee lasten hoidon vaativan ja mitä kuvittelee sen oman kunnon sitten olevan. Jos vauvaa ei pysty edes nostamaan ylös ja tätä haluaa sitten hoitaa kuitenkin?
En tiedä minkä ikäisen tuollaisen mummon hoitoon voisi jättää. Ihan siis sen henkisen terveyden näkökulmasta.