nepsy-lapset

Nepsy-tapaukset yleistyneet? Avustajia luokissa useampia?

Aina oikeastaan on ollut. Mun veli kävi normaalin koulun (nyt yli 60), sai diagnoosin vasta yli 20-vuotiaana. Omalla luokallani oli tyttö, joka riehui, alemmalla luokalla oli poika, joka oli selvästi erikoinen, 7-luokalla oli poika, joka ei osannut kunnolla edes lukea ja ei ollut pelkkä oppimisvaikeus, oli vähän "pihalla" monestakin asiasta.

Aina kun puhutaan ettei ennen ollut nepsyjä, kannattaa muistaa, että johonkin aikaan heitä piiloteltiin. Vielä vuoteen 1986 saatettiin koulunkäynnistä myöntää vapautus kokonaan. 90-luvun lopulla tuli paljon pienluokkia ja erityiskouluja oli. 

Olihan niitä.tarkkiksia.

2 lisää, että pienissä kyläkouluissa erityislapsilla oli helpompaa, kun oli vain muutama oppilas luokassaan. Opettaja pystyi hallitsemaan. Sinänsä en tiedä onko luokkakoot suurentuneet, sillä kun aloitin 1-luokan 70-luvulla, meidän luokalla oli 30 oppilasta ja velejen luokalla 32 - mikä taisi olla maksimi että saa edes olla, joku rajalla asuva siirtyi kyläkouluun, vaikka koulupiiri olisi ollut kirkonkylän kouluun.    

Miten luokissa pidetään työrauha?

On niitä. Koulussani ekaluokkalaisista yli 30% aloitti koulun tehostetussa tai erityisessä tuessa. Yleensä taustalla on jokin nepsy yhdistettynä oppimisvaikeuksiin.

Omassa ekaluokassani oli 4 nepsyä + yksi laaja-alaisesta geenipoikkeamasta kärsivä, hahmotushäiriöinen ja kaksi kielellisestä viiveestä kärsivää. Ihan tavallinen ekaluokka oli kyseessä. Nepsyjen diagnoosit olivat autismin kirjo, kaksi klassista adhd:ta ja yksi määrittelemätön uhmakkuus-, tarkkaavuus ja ylivilkkausoireisto.

Mitään ylimääräistä ei voinut luokassa tehdä. Ensimmäiseksi piti poistaa piano ja lelut, kun niitä ei edes aikuisen käskystä jätetty rauhaan. Karkailua, väkivaltaa, kiroilua, ihan jatkuvaa taistelua tunnista toiseen. Seassa olivat sitten nämä oppimisviiveiset, jotka eivät osanneet tuottaa edes puhetta, saatika että lukitaitoja olisi ollut. Kyllä ne "normaalit" jäivät ihan ilman huomiota.

Ja kerrottakoon vielä, että ihan 100% kantasuomalainen luokka kyseessä. Ja olen kirjoittanut tästä ennenkin, jos tarina tuntuu tutulta.

up

Sääliksi käy nykyopettajia ja ns. normaaleja lapsia. Koulu on nykyään eläintarha ja siksi pisatulokset laskevat.

Vierailija kirjoitti:

Miten luokissa pidetään työrauha?

Nentit on riehumatta ettei nepsy häiriinny.

Suurin osa oppilaista on eritasoisesti "nepsyjä".

Opettaja ei tehnyt "tutkintapyyntöä", sillä järjestelmä ei tunnista/tunnusta nepsyjä ilman diagnoosia?

Opettajat ja oppilaat tarvitsevat selkeät ohjeet, hyvä että Wilmaan tehty lista tunnistamisen avuksi. Siten opettajasta ei tule pahis, eikä toivoton, kun tunnistaa ongelman hyväksytyillä kriteereillä.

Vierailija kirjoitti:

Sääliksi käy nykyopettajia ja ns. normaaleja lapsia. Koulu on nykyään eläintarha ja siksi pisatulokset laskevat.

Ei ongelma ole pisteiden riittävä saaminen, vaan se että tavallisia ongelmatilanteita tunnistetaan sovitulla tavalla, sen sijaan että jätetään opettajat yksin ja oppilaat kärsimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sääliksi käy nykyopettajia ja ns. normaaleja lapsia. Koulu on nykyään eläintarha ja siksi pisatulokset laskevat.

Ei ongelma ole pisteiden riittävä saaminen, vaan se että tavallisia ongelmatilanteita tunnistetaan sovitulla tavalla, sen sijaan että jätetään opettajat yksin ja oppilaat kärsimään.

Minäkin käytän tuota säälin ja pisatulosten yhdistämistä samaan virkkeeseen. Säälin opettajia, jotka eivät saa tukea eikä ole koulutusta nepsy&nenttilasten ylisuurissa eläintarhoissa. Säälin nenttilapsia, joilta viedään mahdollisuus opetukseen inkluusion varjolla. Säälin nepsylapsia, joille koulun isot luokat on maanpäällinen helvetti, herkästi kuormittuva lapsi oireilee itseltään ja luokkatovereiltaan tulevaisuuden.

Kaikki tuo näkyy niissä pisatuloksissa. Kun ei ole aikaa opettaa perusasioita, niin ongelma kiteytyy pisatuloksiin, sillä se on näiden lasten tulevaisuuden tuhoamista. Jos tunnista menee 80% ongelmatilanteiden tunnistamiseen ja selvittelyyn, niin ei sitä voi kouluksi tai opetukseksi sanoa. Eikä ne ongelmatilanteet ole mitään sovitulla tavalla tunnistettavissa, vaan jokainen oppilas on yksilö, yhdelle toimii ehkä joku keino, toiselle sama keino pahentaa tilanteen jatkumaan loppupäiväksi. Samankaltaisia voi opettaa samassa tilassa, mutta liian erilaisten yhdistäminen samaan tilaan aiheuttaa sen eläintarhan.

Sekavaa tekstiä, mutta olen lapsen koulun takia uupunut äiti. Taas sai lapsen kanssa neuvotella, että saa lähdettyä edes sinne kouluun. Kuormittumaan, muka oppivelvollisuuttaan suorittamaan. Apuja olemme yrittäneet saada kaikkialta, mistä nyt keksiikään kysyä. Tätä menoa lapsi on oppivelvollisuutensa suorittanut, ennen kuin pääsisi edes tuen tarpeen arviointiin, jonot ovat vuosia. Sekin ns. ammattilainen, jolla olisi jotain valtaa vaikuttaa koulun toimintaa, vain lässytti, josko tämä vaihe menisi ohi ajan kanssa.

VMP.

Onneksi on aika kylmä päivä. Josko tuo nupin kuumeneminen vähän rauhottuisi ulkona. Jaksaisi taas illalla ottaa vastaan kuormittunut lapsi.

Yleensä esim. ADHD on sen verran lievä oireista yleensä, että näillä lapsilla ei ole mitään tarvetta erityiskouluun tai luokkaan, se ei myöskään vaikuta mitenkään älykkyyteen.

Ne lapset mitä ennen kutsuttiin kurittomiksi ovat nykyisin nepsyjä. Nepsy-nimitys tuli käyttöön puolenkymmentä vuotta sitten.

Ei varmasti ole ainoa oppilas ketä opettaja on kiusannut.....

Silloin, kun kävin kansakoulua, ei ollut mitään tarkkailuluokkia. Sellaisesta, kuin apukoulu olen kuullut.

Meitä siellä tavallisessa kansakoulussa oli koko neljän vuoden ajan 30 oppilasta. Tästä sai nuorempi naapurini todisteen, kun katselimme vanhoja valokuviani. Vielä enemmän nuori naapurini kauhistui, kun siirryimme oppikoulun aikaisiin luokkakuviin: 42 oppilasta samalla luokalla.

Voitiin pitää näin suuria luokkakokoja, koska kaikki luokissamme olevat olivat ns tavallisen normaaleja, mitä se sitten nykypäivänä tarkoittaakin.

Sääliksi käy nykypäivän opettajia, ja niitä tavallisen normaaleja nykypäivän koululaisia.

Pisa-tuloksia muistellaan pian samanlaisella haikeudella kuin Suomen menestystä pitkien matkojen juoksuissa 1970-luvulla.

N 69 v

Vierailija kirjoitti:

Ne lapset mitä ennen kutsuttiin kurittomiksi ovat nykyisin nepsyjä. Nepsy-nimitys tuli käyttöön puolenkymmentä vuotta sitten.

Suurin osahan niistä ei ole kurittomia tai käyttäydy häiritsevästi.

Vierailija kirjoitti:

Silloin, kun kävin kansakoulua, ei ollut mitään tarkkailuluokkia. Sellaisesta, kuin apukoulu olen kuullut.

Meitä siellä tavallisessa kansakoulussa oli koko neljän vuoden ajan 30 oppilasta. Tästä sai nuorempi naapurini todisteen, kun katselimme vanhoja valokuviani. Vielä enemmän nuori naapurini kauhistui, kun siirryimme oppikoulun aikaisiin luokkakuviin: 42 oppilasta samalla luokalla.

Voitiin pitää näin suuria luokkakokoja, koska kaikki luokissamme olevat olivat ns tavallisen normaaleja, mitä se sitten nykypäivänä tarkoittaakin.

Sääliksi käy nykypäivän opettajia, ja niitä tavallisen normaaleja nykypäivän koululaisia.

Pisa-tuloksia muistellaan pian samanlaisella haikeudella kuin Suomen menestystä pitkien matkojen juoksuissa 1970-luvulla.

N 69 v

Siihen aikaan oli keinot pitää luokka kurissa: jälki-istunnot, viivoittimella sormille, nurkkaan seisomaan.

Nykyisin kirjoitellaan wilmaviestejä ja jos se ei auta niin aletaan miettiä diagnoosin mahdollisuutta.