Taloudellisten syiden vuoksi yhteenmuutto. Onko järkevää?
En tiedä olisinko valmis muuttamaan yhteen miehen kanssa mutta tällä hetkellä se tuntuu melkein ainoalta ratkaisulta, jos haluaa välttyä omassa elämässään inflaation seurauksilta edes jokseenkin.
Tiedossa olisi edullisempaa asumista. Olemme niin paljon yhdessä muutenkin, että käytännön tasolla ei hankaluuksia tulisi. Molemmat tarvitsemme omaa aikaa, laitamme ruokaa ja meillä on samat mieltymykset jne. Tunnemme toisemme.
Olemme kaiken vapaa-ajan aina yhdessä.
Me molemmat hyötyisimme taloudellisesti, siitä olemme avoimesti keskustelleet.
On kuitenkin paljon tekemistä tässä ympäristössä. Joutuisin ehkä ottamaan lainaa, jotta tämän talon kesken jääneet rakennustyöt saataisiin loppuun. Tekisimme sopimuksen, että omistaisin talosta tietyn prosentin.
Talo menisi heti kaupaksi varmasti jos saadaan tämä valmiiksi sekä jos markkinat sen tulevaisuudessa sallivat.
Tässä on riskejä mutta myös mahdollisuuksia. Töitä itselläni riittää aina, niin myös miehellä.
Ainoa mikä minua pelottaa on se, että uuvun, sillä töitä ja paineita on paljon, että saa homman pysymään kasassa. Minulla on nyt niin paljon uusia asioita tässä meneillään.
Ehkä jännitän turhaan.
Kommentit (19)
Voi sen keskeneräisenäkin myydä, itse olisin ollut ikionnellinen, jos joku olisi repinyt tapetit valmiiksi pois ja jopa ehtinyt pohjamaalaamaan! Nyt olen työpäivien jälkeen ehtinyt parin tunnin pätkissä remppaamaan ja aikaa mennyt kuukausia! Ja tänään vasta saan ekan uuden tapettivuodan paikalleen. Riippuu toki, mitä siellä on kesken, mutta ei keskeneräisyys aina huono ole!
Meillä on puolison kanssa talossa "omat kerrokset".. eli omat kämpät.
Mietittiin pitkään juuri taloudellisesta näkökulmasta yhteen muuttoa, mutta molemmat haluttiin omaa tilaa. Asuttiin hetki kerrostalossa kaksiossa ja rupes häiritsemään kun toiselle tuli kavereita kylään jne.
Nyt on hyvä.
Tekisimme sopimuksen, että omistaisin talosta tietyn prosentin?
Kai sinä ymmärrät ettei mies voi vain lahjoittaa osuutta vaan sinun pitää ihan virallisesti ostaa se osuus talon todellisen arvon mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on puolison kanssa talossa "omat kerrokset".. eli omat kämpät.
Mietittiin pitkään juuri taloudellisesta näkökulmasta yhteen muuttoa, mutta molemmat haluttiin omaa tilaa. Asuttiin hetki kerrostalossa kaksiossa ja rupes häiritsemään kun toiselle tuli kavereita kylään jne.
Nyt on hyvä.
Tuplakeittiöt?
Talo menisi heti kaupaksi varmasti🤣
Vierailija kirjoitti:
Talo menisi heti kaupaksi varmasti🤣
Naantalin asuntomessut on tästä oikein oivallinen esimerkki. Perheillä on käsissä keskeneräiset talot, kun rakennuttaja meni konkurssiin.
Kolme perhettä pisti talon myyntiin vaikka eivät asuneet sielä vielä päivääkään, kun kustannukset nousi rakentamisen aikana pilviin.
Ja messualueen lähettyvillä on yksi pelkkä runko myynnissä.
No tähän ainakin päätyy useakin pari intohimoissaan, muuttamaan yhteen. Ja lopulta asutaan siinä kulissia varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on puolison kanssa talossa "omat kerrokset".. eli omat kämpät.
Mietittiin pitkään juuri taloudellisesta näkökulmasta yhteen muuttoa, mutta molemmat haluttiin omaa tilaa. Asuttiin hetki kerrostalossa kaksiossa ja rupes häiritsemään kun toiselle tuli kavereita kylään jne.
Nyt on hyvä.Tuplakeittiöt?
Miehellä on yläkerrassa tiskiallas, liesi ja jääkaappi, uunia ei ole.
Mutta me tehdään yleensä ruoka yhdessä alakerran keittiössä.
Siis molemmat tarvitsette omaa aikaa, mutta tämä ei olisi ongelma vaikka muuttaisitte yhteen?
Töitä riittää kummallakin, mutta siitä ei makseta sen vertaa, että se riittäisi ylläpitämään omaa taloutta? Oma itsenäinen elämä kannattaa ottaa haltuun ensin ja lainat, yms menot mitoittaa niin, että jotain jää säästöönkin.
Lainaa, että rakenteilla oleva talo saadaan valmiiksi?!
No en todellakaan muuttaisi, jos noin epäilyttää kuitenkin.
Otat lainaa, että saat rakennettua miehelle talon valmiiksi? No en ikinä muuttaisi tuohon hommaan.
Mihiköhän paskaan olet sormesi pistämässä.
Näinhän lesbot tekee viikon seurustelun jälkeen.
Olemme miettineen mieheni kanssa samaa. Elinkustannuksiin tulisi ihan hurjasti säästöä.
Mutta. Me molemmat nautimme paljon omasta vapaudesta ja yksinolosta. Omassa taloudessa ei tarvitse ottaa toista huomioon lainkaan (esim. ruokailut, nukkumaanmenot, tv-ohjelmat jne.), vaan voi elää ihan niin kuin itse parhaaksi näkee.
Mekin vietämme lähes kaikki viikonloput ja lomat yhdessä. Arki on erikseen. Näin on ollut jo yli 15 vuotta.
Kun jäämme eläkkeelle, tai jos jompikumpi sairastuu/jää työttömäksi/tapahtuu jotain odottamatonta, muutamme yhteen. Ostamme silloin todennäköisesti yhdessä ison asunnon, jotta tilaa varmasti riittää kahdelle erakolle. Siihen saakka elämme näin. Toistaiseksi molempien talous kestää. Raha ei ole muutenkaan kaikki kaikessa.
Jos noita asioita joutuu miettii, niin ei kannata.
Älä laske ainakaan tulojasi yläkanttiin. Tarkoitan sitä, että jos mietit sellaista, että päätät tehdä 10h päivässä töitä, niin unelma toteutuu. Minä asuin exäni kanssa talossa, joka jäi minun kontolleni, kun olin hölmö ja uskoin exääni, että hoitaa oman osuuden. Olin nuori silloin. Meillä oli eritulot ja hän päätti, että tekee ylitöitä lähes koko aika. Hänen työpaikassa sai tehdä duunia paljon, vaikka lakikirja tulikin vastaan jossain vaiheessa. Ei se mennyt niin, että jaksaa tehdä töitä paljon ja sitten tunnit tulee vuodessa täyteen. . Yhtäkkiä olin maksaja, kun tienasin paremmin ja hän jäi työttömäksi. Elätin molemmat 2v. Hän ei tehnyt elettäkään enää, että hakisi töitä, koska minä tienaan juristina. Otin eron, koska oli pakko. En suunnitellut elämääni niin, että elätän toista loputtomiin. Kuulostaa törkeältä, mutta me ei sovittu asioita näin. Minä voin elättää aikani, mutta en loputtomiin. Myös päätin, että jos joskus uuden miehen löydän, niin hänellä on oltava suht samat tulot. Ei ole riitaa rahasta eikä mistään. Ja löysin sellaisen miehen.
Kirjoitin sinulle tämän siksi, koska olin sinä. Veit minut exän kanssa elettyyn elämään. Jos mietit ja remonttia on, niin mieti tarkkaan. Itse maksoin ison hinnan.
Ok, kiitos näistä kommenteista ja kokemuksien jakamisesta.
En todella taida haluta laittaa itseäni likoon siksi, että pelkään kovasti miten käy kun tämä inflaatio kiihtyy. Suoraan sanoen, en edes miettisi varmaan yhteenmuuttoa lainkaan jos tietäisin, että epävarmaa talousnäkymää ei ole luvassa.
Olen yrittänyt keksiä tekosyitä miksi muuttaisin, yritän liikaa selittää asiaa itselleni.
Oikeasti pelkäisin joutuvani vain henkiseen vankilaan. Pelkään, että olisin vain objekti talossa kun mies ei itse jaksa/pysty hoitamaan asioitaan. Hän tarvitsee minut, jotta saisi tämän oman projektin valmiiksi.
Mielessä on jossain sellainen aavistus, että jos en tähän ryhdy, mies ei ole enää kanssani ja koko suhteemme loppuu.
Toisaalta, mitä sitten? Elän mielummin omaa elämääni kuin se, että pelkästään hyvää hyvyyttäni ratkoisin toisen ongelmia ja joudun itse siitä ehkä kärsimään. Liikaa riskejä.
Nyt pärjään jotenkuten ja jaksan ainakin paremmin kun tiedän, että olen vastuussa vain omasta elämästäni, en kenenkään muun.
Onneksi tein tämän keskustelun, pystyn nyt järkevämmin tätä miettimään enkä ole täysin miehen mielipiteiden ja oman epävarmuuteni varassa.
Ap
Jos yhteen muuttoa joutuu vähänkin miettimään silloin EI muuteta yhteen!