Onko muita laitossäilytyksessä olevien vanhusten omaisia tai hoitoyksiköiden työntekijöitä palstalla?
Mitä vanhusten hoivakotihoitoon oikein sisältyy? Onko kokonaishoito vain 24/7 valvonta, lääkkeiden antaminen, ruokailut ja perushygienia ( joka tietysti sekin vie resursseja)? Mutta jos on kuntouttavalla osastolla huone, josta maksetaan vuokraa niin onko tosiaan omaisten tehtävä setviä ja varata kaikki lääkärit, hoidot, lääkejako joko dosettiin tai ostopalveluna, leikata kynnet, hoitaa ja tarkistaa käydessään että vaatteet on ehjiä -hoitopaikka ei ilmoita mistään mitään- jne. Omaisille annetaan vierailulupa klo17-18 ja muuhun aikaan osastolle ei pääse ja silloinkin sisään pääsee, jos joku hoitaja ehtii vastata puhelimeen ja tulla avaamaan oven Onko kaikki yhtä hankalaa joka paikassa? Jo pelkästää lääkäriajan varaaminen vie noin 8h jonottamisen puhelimesssa saati sitten se käynti, jonne omaisen pitää varata itselleen lomapäivä että saa vanhuksen kuljetettua lääkäriin. Ja siihen päällä hiustenleikkuut, jalkahoitaja, fysioterapia jne. Joka ikinen asia aivan perushengissäpysymisen päälle hoitaa itse, mikään tieto ei kulje, hoitajat eivät kerro mitään toiveista tai tarpeista -esim shampoo oli ollut monta viikkoa loppu ennenkuin omainen tajusi tarkistaa kaikki pullot huoneessa- Sisäkengät oli rikki, kukaan ei ota yhteyttä omaiseen eikä toisaalta haluta että omainen soittaa turhaan osastolle. Argh tätä tehottomuutta ja tiedon kulkemattomuutta!
Kommentit (33)
Minusta kaikkien osastolla olevien ei tarvitsisi olla sairaanhoidon ammattilaisia, olisi paljon tehokkaampaa jos vähäisemmälläkin koulutuksella voisi osastolla olla siivoojia, pyykkihoitajia ja valvojia. Sairaanhoitajia toki täytyy olla työparista aina toinen mutta vaatteiden pesu ja lapuista oikeiden nimien tarkistamiinen, tarvitseeko siihen oikeasti 3vuoden ammattikorkeaopintoja?
Sehän on kokonaishinta, ei yksin maksu siitä huoneesta.
Vanhus saa aamupalan, lounaan, päiväkahvin, illallisen. Ja omilla rahoillaan lisäksi ostaa muuta välipalaa tai herkkuja.
Saa puhtaan vuoteen, hygienian, lääkkeet jotka tietenkin pitää itse maksaa, ja sen mikä on tärkeintä valvonnan ja turvallisuuden.
Nämä kuuluu perushintaan.
Hoivakoti ei ole sairaala, eikä terveyskeskuksen kroonikko-osasto.
Hoivakodeissa ei ole lääkäriä, vaan lääkärtin virdään taksilla tai omainen vie tai pahimmassa tapauksessa ambulanssi.
Hoivakoteja on tietenkin erilaisia, mutta tuo tuntuu hyvin oudolta, että vierailuaikaa olisi vain yksi tunti ja sekin myöhään iltapäivällä.
Päinvastoin hoivakodeissa toivotaan, että vanhuksilla kävisi vieraita, eikä vierailuajat ole tarkasti rajattuja.
Jo siinä hoitosopimuksessa sovitaan ja kerrotaan kaikki.
Ja tietenkin vanhuksilla pitää olla omat vaatteet, niin sisävaatteet kuin ulkoiluvaatteet ja kengät, yöpuvut ja muut.
Kaikki riippuu paljon hoivakodin johtajasta.
Kannattaa muistaa sekin, että hoitajien aika menee jo siihen perushoivaan, ei ole aikaa leikkailla kynsiä ja kääriä pampuloita päähän, kun hoitajia on jo muutoinkin valmiiksi vähän.
Eikä hoivakodeilla ole sopimuksia pesuloiden kanssa pyykistä, eikä varaa palkata erikseen pyykkäriä.
Hoitajat ja laitoshuoltaja pesevät siinä sivussa pyykit.
Töitä riittää hoivakodeissa, ei ihme, ettei sinne löydy työntekijöitä, pienellä porukalla kulutetaan nopeasti suuren työmäärän alla, kaikki työntekijät loppuun.
Ymmärrän että työtä on paljon mutta miten omaisen vastuulla voi olla esim varpaiden kynsienleikkuu? Joka kerta käydessäkö pitää riisua sukat ja tarkistaa onko leikkuutarvetta? Eikö hoitajilta voi tulla viestiä nyt olisi aika varata jalkojenhoito Vaatehuolto tuolla osastolla on huonekohtainen eli jokaisessa huoneessa on oma pesukone ja kuivuri ja silti vaatteita katoaa vaikka huoneidenovet ovat lukittuja sinä aikana kun asukkaat ovat yhteisissä tiloissa.
Niin ja miksi itketään että on niin kiire mutta mikään rakenne ei salli mitään vaoaaehtoistyötä osastoilla? ap
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikkien osastolla olevien ei tarvitsisi olla sairaanhoidon ammattilaisia, olisi paljon tehokkaampaa jos vähäisemmälläkin koulutuksella voisi osastolla olla siivoojia, pyykkihoitajia ja valvojia. Sairaanhoitajia toki täytyy olla työparista aina toinen mutta vaatteiden pesu ja lapuista oikeiden nimien tarkistamiinen, tarvitseeko siihen oikeasti 3vuoden ammattikorkeaopintoja?
Ongelma on se, että näidenkään palkkaamiseen ei ole rahaa, eikä löydy väkeä niillä palkoilla, joita näistä hommista tarjotaan.
Onko jossain paikkaa, jossa vanhuksia pikeadti HOIDETAAN eikä vaan valvota?
Tulisipa mahdollisuus vapaaehtoiseen eutanasiaa. Nykymenossa ei ole mitään järkeä; kuka haluaa elää vihanneksena jossain laitoksessa?
Sama tilanne seuraavassa säilytyspaikassa, omahoitajan kanssa ei ole edes yhteistä kieltä (=omahoitaja ei puhu suomea)
Ainakin meillä ollaan tarvittaessa yhteydessä hoitavaan lääkäriin, ei siinä omaista sotketa mukaan muuta kuin että ilmoitetaan voinnin muutoksesta. Jos tarvitsee lähteä talon ulkopuolelle hoitoon, sairaalaan tms, niin saattaja on yleensä omaisten toimesta, jos ei onnistu mitenkään niin sittenhän se on järkättävä niin että joku hlökunnasta lähtee. Harvemmin näin on. Hiustenleikkaaja ja jalkahoitaja käy talossa säännöllisesti, heidän luonaan menee käymään kuka sitä tarvitsee. Lasku tulee tietenkin, mutta se lähetetään omaiselle. Paplarit laittaa hoitajat niille kuka ne haluaa, sormenkynnet leikataan myös. Omainen saa tulla käymään milloin vaan.
Luulis että olisitte saanu jonkun sopparin missä lukee mistä maksatte.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikkien osastolla olevien ei tarvitsisi olla sairaanhoidon ammattilaisia, olisi paljon tehokkaampaa jos vähäisemmälläkin koulutuksella voisi osastolla olla siivoojia, pyykkihoitajia ja valvojia. Sairaanhoitajia toki täytyy olla työparista aina toinen mutta vaatteiden pesu ja lapuista oikeiden nimien tarkistamiinen, tarvitseeko siihen oikeasti 3vuoden ammattikorkeaopintoja?
Siivouksessa vaaditaan korkeaa hygieniatasoa ja siksi ammattisiivoojat on oltava ymmärtääkseni pienissäkin yksiköissä. Sitä ei hallita oman kodin siivouksen tieto-taitopohjalta. t: laitoshuoltaja
Juu. Näin se menee. Siivous kerran viikossa. Hoitajat ei nosta edes karkkipaperia lattialta. Apteekista tulee lääkärin määräämät lääkkeet vaikka vanhus sylkee ne ulos suusta. Mutta minkäs teet, en itse jaksa hoitaa.
Vain kuolema vapauttaa.
Vääränlainen fysioterapia voi pahentaa ongelmia, jos on repivää tai pakotettua. Miksi pitää olla laitos? Eikö voisi olla kodinomainen paikka tai koti, jossa eletään normaalia elämää ja voi olla vapaa. Miksi ainoa malli on tuo? Lääkkeissä haittavaikutuksia, jos liikaa. Entä ravinnon laatu. Tuskin täysjärkinen ihminen viihtyy laitoksessa pakotetussa ohjelmassa, onko heillä kontaktia ulkomaailmaan halutessaan tai omia mielipiteitä.
Oma läheinen on hoivakodissa, jossa kyllä käy lääkäri kerran viikossa (ja myös tarpeen mukaan). Lisäksi siellä käy jalkahoitaja, kampaaja, fysioterapeutti ja hieroja. Hoitajat ovat usein lakanneet kynnet, kun käyn katsomassa, hiukset on laitettu, vaatteet on siistit ja pesty (talossa on oma pesula). Huone on aina siisti, ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi. Omaisiin otetaan yhteyttä aina tarpeen tullen, ja sähköpostiin tupsahtaa maanantaisin viikkokirje, jossa kerrotaan edellisen viikon kuulumiset yleisesti, sekä tulevan viikon ohelmaa (käyvät ulkoilemassa, hoivakodissa vierailee erilaisia esiintyjiä, ja asukkaat osallistuvat mm. leivontahetkiin, visailuihin ym. kykyjensä ja vointinsa mukaan).. Vierailla saa klo 12-19.30 välillä.
Mä olin töissä pörssiyhtiöllä. Mun hoitajan etiikka ei kestänyt, vaikka vanhustyön koin ja koen edelleen omimmaksi hoitotyön alueeksi.
Joka ainoa vuoro joutui oikaisemaan ja katsomaan sormien läpi kun ei vaan ehdi. Sillä aikaa kun hoitaja juoksee jalkoja altaan, vanhus tylsistyy huoneen kokoisessa maailmassaan. Omalla osastolla oli 22 pitkäaikaissairasta vanhusta, jotka tarvitsivat apua kaikissa päivittäisissä toimissa. Yksikään ei kävellyt, pari varasi jaloilleen, yksi söi itse, loput syötettiin. Hoitajia vuorossa 3.
Terveisin laiska hoitaja, sydämetönkin.
Jalkahoito ja fysioterapia ovat ainakin itse erikseen maksettavia palveluita.
Paikkoja on erilaisia, esim joku asukas saattaa olla kevyemmän palvelutason asiakas, kun taas toisella on ympärivuorokautinen hoiva. Molemmat silti saman katon alla.
Lääkäri hoivakodeissa on puhelimen päässä, häntä konsultoidaan tarvittaessa. Hoitolinjaukset ovat monella sellaiset, että mitään päivystyskäyntejä harvemmin lähdetään enää tekemään, lääkäri määrää uusia lääkkeitä tai kotisairaalasta saadaan sitten joku paikalle.
Aina varmaan pyydetään omaista saattajaksi, jos on lääkärikäynti tai muu meno, mutta kyllä tarvittaessa hoitajakin saattajaksi lähtee. 24/7 asumispalveluissa olevilla ikäihmisillä harvoin vain menoja on, esim. hammaslääkäritkin tekevät käyntejä asumispalveluihin.
Ne hoivapaikat, joissa itse olen joskus ollut niin ns. omahoitajat ovat hoitaneet omaisyhteistyön ja kertoneet, jos vaikka uusia vaatteita tarvitsee tai tilataanko parturi/jalkahoitaja yms.
Hoivakodeissa vierailuajat ovat käsittääkseni ihan vapaat.
Sairaalat ja osastot ovat asia erikseen, koska siellä saattaa arkisin olla esim fysioterapiaa, lääkärinkiertoja ym. hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kaikkien osastolla olevien ei tarvitsisi olla sairaanhoidon ammattilaisia, olisi paljon tehokkaampaa jos vähäisemmälläkin koulutuksella voisi osastolla olla siivoojia, pyykkihoitajia ja valvojia. Sairaanhoitajia toki täytyy olla työparista aina toinen mutta vaatteiden pesu ja lapuista oikeiden nimien tarkistamiinen, tarvitseeko siihen oikeasti 3vuoden ammattikorkeaopintoja?
Siivouksessa vaaditaan korkeaa hygieniatasoa ja siksi ammattisiivoojat on oltava ymmärtääkseni pienissäkin yksiköissä. Sitä ei hallita oman kodin siivouksen tieto-taitopohjalta. t: laitoshuoltaja
Lisään, että muuten olen samaa mieltä, että koulutusvaatimuksista voitaisiin hellittää, että työvoimaa riittäisi kaikenlaisiin tehtäviin. Minua on aina hämmentänyt se, että pyykkihuolto on hoitohenkilökunnan vastuulla kaikkien muiden tehtävien lisäksi. Vaatteiden pesu vaatii kyllä omanlaistaan osaamista, ettei esim. pese villaa ja silkkiä +60C:ssa.
Jos ap:n tapauksessa vanhus asuu vain siis vuokratussa huoneessa, niin kovin kuulostaa siltä, että tässä tapauksessa ollaan vain kuin tavallinen vuokralainen. Muut asiat hoidetaan itse tai omainen hoitaa. Eikö tavallinen vuokra-asunto olisi miellyttävämpi vaihtoehto, vaikka senioritalosta tmvs.
Eli asukas on omatoiminen ja ei tarvitse hoivaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap:n tapauksessa vanhus asuu vain siis vuokratussa huoneessa, niin kovin kuulostaa siltä, että tässä tapauksessa ollaan vain kuin tavallinen vuokralainen. Muut asiat hoidetaan itse tai omainen hoitaa. Eikö tavallinen vuokra-asunto olisi miellyttävämpi vaihtoehto, vaikka senioritalosta tmvs.
Eli asukas on omatoiminen ja ei tarvitse hoivaa.
Aloituksessa mainitaan kuntouttava osasto. Sekin olisi hyvä, jos eri paikkojen toimintaperiaatteita yhtenäistettäisiin, kirjo on valtava. Soten yhteydessä on luvattu parannusta asiaan. Saa nähdä, miten käy.
Kuntouttava osasto ja vuokra-asunto, kuulostaa melkoiselta sekasopalta. Missä päin Suomea tällaisia järjestelyitä?
Sellaista on vanhustenhoito 2020-luvulla. Ahneet hoitajat vaan haluaa lisää palkkaa.