Muita haikeita, joiden lapsiluku täynnä?

No, haikeanonnellisena lueskelen täältä sitten muiden vauva-aiheisia kirjoituksia...



ap

Aikeissa tehdä sterilisaatio sektion yhteydessä, joten tämä pienokainen tulee varmuudella olemaan viimeinen.



Ehdin tosin tehdä alustavaa "surutyötä" jo kakkosen jälkeen, koska tuolloin oltiin melko varmoja että enempää lapsosia meille ei tule. Ehkä siksi olo on nyt ihmeen levollinen ja aion tosiaan ottaa kaiken irti tämän viimeisen vauva-ajasta. Sen tosiaan tajuaa vasta jälkeen päin kuinka nopeassti se aika vilahtaa ohitse, vaikka sitä ei siinä arjessa millään usko :/



Toisaalta odotan innolla uutta elämänvaihetta vauvan jälkeen, silloin perheemme on koossa ja on taas aika suunnata energia muihin asioihin...

yksi jolla tulee ikä vastaan ja edellinen synnytys sai aikaan jotain sellaista ettei vauvoja meille enää tule. Olisimpa tavannut nuorempana tuon mieheni -mutta sitten olisi paljon jäänyt kokematta ja kasvamatta. Hyvä siis näin vaikka välillä mieli on haikeakin.

Minulla on hirveä haikeus tullut, nyt kun kuopus on 2½-vuotias. Alkaa olla jo niin "iso", että kaikki vauvajutut jää taakse.



En raaskisi millään luopua kaikista vauvatavaroista ja vaatteista, tosin en kyllä luovukaan, ihanimmat vaatteet on kaikilta kolmelta tallessa, enkä niistä luovukaan ;D



Mutta juu, meidän lapsiluku on täynnä, ja haikeana tulee kyllä katseltua noita isoja mahoja ja pieniä vauvoja, joita tuntuu olevan kaikkialla..

Haluaisin vielä kolmannen lapsen, mutta sairauteni estää sen. Olen tehnyt surutyötä nyt noin puoli vuotta, eikä loppua näy.