Persoonallisuushäiriö näkyy vasta vanhemmalla iällä?
Vähän yli 60-vuotiaan vanhempani käytös on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Hän nälvii ja kiusaa minua kroonisesta sairaudestani. Empatiaa ei saa, ei suostu pyytämään anteeksi. Kuvittelee, että minä ja koko maailma kadehtii häntä. On alkanut laittaa omia menojaan parisuhteen edelle.
Ei ollut tällainen ennen. Toki aina on ollut vähän sellainen ajattelematon töksäyttelijä ja luulin, että se voisi olla vaikka autismia. IL maksumuurin takana oli se juttu vanhusten persoonallisuushäiriöstä mutta en maksaisi siitä (toki tapauksessani ei ole kyse vielä ihan vanhuksesta). Voiko olla, että esim. narsismi näkyy vasta vanhemmalla iällä?
Kommentit (11)
Vaikka olisi muistisairas, niin varmasti parempi katkoa välit tuollaiseen. Varsinkin, jos on omiakin lapsia hoidettavana.
Meillä sama tilanne isän kanssa. Miten nopeasti alkavasta muistisairaudesta tulisi muita merkkejä?
Saattaa olla myös katkeruutta ja vihaa elämättömästä elämästä, koetuista epäonnistumisista ja ahdistuksesta kun takana on enemmän kuin edessä.
Olisi hyvä jos kävisi lääkärissä tai terapeutilla, jos ei voit vähentää yhdessä vietettyä aikaa ja toivotaan että pahin on pian takana. Jos jatkuu kallistuisin muistisairauden tai muun sairauden ensioireisiin.
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla myös katkeruutta ja vihaa elämättömästä elämästä, koetuista epäonnistumisista ja ahdistuksesta kun takana on enemmän kuin edessä.
Olisi hyvä jos kävisi lääkärissä tai terapeutilla, jos ei voit vähentää yhdessä vietettyä aikaa ja toivotaan että pahin on pian takana. Jos jatkuu kallistuisin muistisairauden tai muun sairauden ensioireisiin.
Tämä. Olin juuri tulossa kirjoittamaan että haiskahtaa katkeruudelta ja kateudelta. Ei pysty enää kätkemään sitä. On liikaa joutilasta aikaa ja tajuaa oman junansa jo menneen. Noita tarinoita on vastaavia paljon.
Miksei kuuskymppinen "voi löytää itsensä", omia menoja, jos puolisoa ei kiinnosta samat asiat.
Puolisohan sen ehkä tietää parhaiten onko jo alkavaa dementiaa.
Sehän voi alkaa varsin nuorena.
Mulla on ystävä, jonka suvussa on paljon dementiaa. Hän on muuttunut äkäiseksi, puheeltaan törkeäksi, määräileväksi ja ilkeäksi. Ennen oli hyvän tuulinen. On tosin aina käyttänyt paljon alkoholia ja olen ajatellut, että se vaikuttaa käytökseen. Olen pitänyt häneen etäisyyttä ja olemme tavanneet harvakseltaan. Viime tapaamisen jälkeen olen miettinyt alkavan muistisairauden mahdollisuutta ja valmistaudun ottamaan asian puheeksi, mutta ei ole helppoa.
....kaikki ihmissuhdeongelmat pyritään nykyään diagnisoimaan jollakin lääketieteen termillä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saattaa olla myös katkeruutta ja vihaa elämättömästä elämästä, koetuista epäonnistumisista ja ahdistuksesta kun takana on enemmän kuin edessä.
Olisi hyvä jos kävisi lääkärissä tai terapeutilla, jos ei voit vähentää yhdessä vietettyä aikaa ja toivotaan että pahin on pian takana. Jos jatkuu kallistuisin muistisairauden tai muun sairauden ensioireisiin.
Tämä. Olin juuri tulossa kirjoittamaan että haiskahtaa katkeruudelta ja kateudelta. Ei pysty enää kätkemään sitä. On liikaa joutilasta aikaa ja tajuaa oman junansa jo menneen. Noita tarinoita on vastaavia paljon.
Eikö tässä lukenut niin että "vanhus" olettaa tämän lapsensa kadehtivan häntä? Niinkuin varmaan tekeekin , vanhempien pitäisi pyydellä kirjoittajalta anteeksi - mitä? Henkilön kroonista sairautta?
Semmosia vanhat tuppaa olemaan, pitämään juonimisena esim. Näitä ruokajuttuja.
En usko. Veikkaus alkavalle muistisairaudelle täältä. Dementia/Alzheimer