Vähän kyllä harmittaa kun asutaan kaupungissa ja jotkut asuvat maaseudulla luonnon keskellä
On alkanut harmittaa tämä ahtaasti asuminen.
Liikaa turhia virikkeitä aisteille - liikenteen melu, naapurista kantautuvat äänet yms yms
Kommentit (6)
Täällä maalla on omat vaivansa. Kodit ovat yleensä isoja, minäkin asun yksin rintamamiestalossa ja koko ajan pitäisi olla jotain nurkkaa kunnostamassa. Joku huoleton yksiökotelo olisi joskus kiva.
Mutta en kyllä silti muuttaisi kaupunkiin. Ennemmin vaikka rakennan itselleni pienen autiotuvan jonnekin keskelle ei-mitään mihin juuri ja juuri mahdun nukkumaan ja joku pieni pöytä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä maalla on omat vaivansa. Kodit ovat yleensä isoja, minäkin asun yksin rintamamiestalossa ja koko ajan pitäisi olla jotain nurkkaa kunnostamassa. Joku huoleton yksiökotelo olisi joskus kiva.
Mutta en kyllä silti muuttaisi kaupunkiin. Ennemmin vaikka rakennan itselleni pienen autiotuvan jonnekin keskelle ei-mitään mihin juuri ja juuri mahdun nukkumaan ja joku pieni pöytä.
Ap. Varmasti on työlästä talon ylläpito. Mutta onneksi itselle riittäisi vaatimatonkin talo.
No, itse asuin maalla elämäni ensimmäiset 19 vuotta kunnes lähdin "isoon kaupunkiin" opiskelemaan. Tänne jäin. En ole osannut kaivata maalla pysyvää elämistä sen kummemmin, olen niin tottunut kattaviin palveluihin jotka ovat lähellä. Tosin se hieman harmittaa, että lapselta jää ne maaseutukokemukset mäkkivierailujen ja muiden varaan. Maalta kaupunkiin, sitä vain kuitenkin tapahtuu.
Suomi on vapaa maa ja maaseutu täynnä puoli-ilmaisia asuntoja.
Elämä on valintoja täynnä. Muuta maaseudulle/kehyskuntaan lähelle kaupunkia. Näin itsekki teen.
Niinhän se on. Valintoja.