Rintamamiestalon sähkölämmityksen kustannukset minimissään?
Meillä olisi mahdollisuus saada rintamamiestalo käyttöömme, mutta pitäisi maksaa sen kulut. Emme asu samalla paikkakunnalla, joten talvella ei tarvitsisi koko aikaa olla mitään 20 astetta lämmintä vaan varmaan minimilämmöt riittäisi aina viikolla ja viikonloppuina sitten lämpimäksi tuo.
Ymmärrän, että tämä riippuu talosta, talon koosta, eristyksistä jne. ja paras ajatus olisi ensin katsoa paljonko talon kustannukset ovat olleet aikaisemmin, mutta talossa asui aikaisemmin henkilöt jatkuvasti ja he lämmittivät taloa suurimmaksi osaksi puilla, joten sähkölaskun määrä ei kerro nyt ollenkaan tulevasta lämmitystarpeesta, koska emme voi etänä lämmittää puilla taloa.
Kiitos siis arvauksista jo etukäteen!
Kommentit (13)
Suurin osa rintamamiestaloista on rakennettu aikalailla samoilla piirustuksilla ja lähes samankokoisiksi. Mulla menee noin 15000kW vuodessa. Jos talosi lisäeristystä on rempattu hyvinkin hyväksi niin menee ehkä vähemmän, mitä lähempänä "alkuperäiskuntoa" niin sitä enemmän menee. Aika paljon säästää jos ei esim edes yritä yläkertaa lämmittää (jos siellä ei ole jäätyviä vesiputkia). Lämpöä sinne karkaa välikaton läpi kuitenkin aikalailla. Mulla pysyy yksi kammari yläkerrassa jossain 10 asteessa talvellakin vaikken lämmitä ensinkään. Viereisessä on makuuhuone missä normaalilämpö.
Ilmalämpöpumppua harkitsisin.
Pitäkää minimilämmöt sähköllä ja puilla viikonloppulämmöt.
Meillä on talvikuukausina sähkölaskut 600-800e/kk. Siis vanhoilla sähkönhinnoilla... ahdistaa tuleva talvi.
Kyllä talossa täytyy olla tietyn verran lämmintä ettei tule vesivahinkoa. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia.
Vakuutus ei korvaa esim. 1970 - luvun talon putkia.
Kastunutta lattiaa jne. vakuutus korvaa, mutta ei vanhoja putkia eikä kattoa.
Jos on melko alkuperäiskuntoinen niin veikkaisin että se 15000kWh.
ILP nyt ihan ehdottomasti ensimmäisenä laitettava.
Asuinlämmössä pitäminen vie 20 000 kWh vuodessa, peruslämpö sitten vähemmän.
Ja vakuutusyhtiö saattaa jättää korvaamatta, jos osassakin taloa ei ole lämmöt päällä. Vaikka ko. tilassa ei olisi vesijohtoa.
Ilmalämpöpumppu ei voi olla ainoa lämmönlähde, koska se voi vikaantua. Muut sähköpatterit voi laittaa lämmittämään selkeästi alemmasta lämpötilasta lähtien, takapäivystäjinä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on talvikuukausina sähkölaskut 600-800e/kk. Siis vanhoilla sähkönhinnoilla... ahdistaa tuleva talvi.
Onko teidän talo ihan hattara? Eikö siellä ole takkoja?
Ehkä jonkun 2500 euroa jos varais siis lämmitykseen, niin se vois riittää vuositasolla.
Kiitos
ap
Vierailija kirjoitti:
Ilmalämpöpumppu ei voi olla ainoa lämmönlähde, koska se voi vikaantua. Muut sähköpatterit voi laittaa lämmittämään selkeästi alemmasta lämpötilasta lähtien, takapäivystäjinä.
Sitten kun tulee pitempi sähkökatko niin kyllä mieltä ainakin lämmittää kun ei toimi ilp eikä patterit.
Siinä sulle takapäivystäjää.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jonkun 2500 euroa jos varais siis lämmitykseen, niin se vois riittää vuositasolla.
Kiitos
ap
Näillä hinnoilla ei riitä.
Meillä uusi 120m2 okt ja sähköön mene vajaa 200€/kk vaikka on heinäkuu.
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmalämpöpumppu ei voi olla ainoa lämmönlähde, koska se voi vikaantua. Muut sähköpatterit voi laittaa lämmittämään selkeästi alemmasta lämpötilasta lähtien, takapäivystäjinä.
Sitten kun tulee pitempi sähkökatko niin kyllä mieltä ainakin lämmittää kun ei toimi ilp eikä patterit.
Siinä sulle takapäivystäjää.
Keravalla ja Porvoossahan usein asennetaan ihan varalta "vikaantumaton" vesikiertoinen järjestelmä tai vangitaan joku ohikulkija sähkön kulkua vahtimaan, kun isäntäväki on poissa.
Kallis vkloppuasunto