Elämäni virhe! Irtisanoin itseni.
Irtisanoin itseni loppukeväästä ns tyhjän päälle. Oli kyllä elämäni virhe. En tule ikinä pääsemään töihin.
Olo oli vaan niin huono sekä henkisesti että fyysisesti tuolloin etten olisi jaksanut yhtään enempää menettämättä terveyteni lopullisesti.
No tyhmä mikä tyhmä. Niin makaa kuin petaa. Muuta en voi sanoa.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Olitko sairaslomalla?
Olin joo noin kuukauden mutta palattuani tilanne vain paheni entisestään.
Ap
No mitä sitä nyt itseään ruoskimaan? Tilanne oli silloin se, ettei ollut muuta vaihtoehtoa.
Jaa, oon tehnyt saman, en katunut. Et ilmeisesti ollut käsitellyt asiaa tarpeeksi. Jotta ymmärtäisit, miksi päätös oli välttämätön. Syytät nyt työttömyyttäsi siitä että sinun on vaikea työllistyä, mutta luuletko, että joku olisi halunnut palkata "sen" hermoraunion, joka sinusta oli tulossa?
Minä tein saman ja olen ollut tyytyväinen. Turhaan ajattelet, ettei olisi kannattanut irtisanoutua. Se oli varmasti sillä hetkellä ainoa oikea päätös.
Vierailija kirjoitti:
No mitä sitä nyt itseään ruoskimaan? Tilanne oli silloin se, ettei ollut muuta vaihtoehtoa.
Tämä oli jotenkin ihanan armollinen viesti. Ja ihan totta, turha ruoskia itseään päätöksestä, joka on siinä tilanteessa ollut välttämätön.
Kesä on usein aika haastavaa aikaa työllistyä. En heittäisi vielä kirvestä kaivoon, jos olet keväällä irtisanoutunut etkä vielä löytänyt uutta työtä. Syksyn mittaan työpaikkoja tulee todennäköisesti enemmän auki (toki riippuu alasta) ja todennäköisyys työllistyä on huomattavasti parempi kuin kesällä.
Tsemppiä työnhakuun!
You did the best you could, with what you knew at the time.
Minäkin olen tehnyt saman. Lähtiessäni vannoin, että en tule koskaan katumaan.
Jatko ei mennyt ihan niin kuin ajattelin. Haluamaani uutta työtä ei löytynyt. Olen nykyään helpommissa mutta paremmin palkatuissa (!) töissä. Kaipaan vanhan työn haastavuutta ja joitakin työkavereita, mutta lähtööni oli tosi, tosi painavat syyt.
En edelleenkään kadu lähtöäni, mutta harmittaa, että en voinut jatkaa vanhassa. Jaksoin olla siellä liian pitkään, sillä siinä oli muutamat hyvät puolensa.
Ap. Ei tarvitse katua. Terveys on tärkeintä. Löydät vielä töitä tai voit kouluttautua lisää.
Kiitos kauniista viesteistä.
Aluksi tuntui helpotukselta päästä pois enkä tuolloin katunut päätöstä. Mutta nyt kun aikaa on kulunut eikä työtä ole löytynyt olen alkanut katumaan.
Tällä hetkellä pyörii päässä tällaisia ajatuksia
- olen vissiin sitten niin huono ja p***a kuin edellisessä paikassa annettiin ymmärtää kun en ole vieläkään saanut töitä
- mitä oikein ajattelin kun eihän nykyään melkein 50 vuotiaita palkata
- olisi pitänyt vaan vaatia lisää saikkua ja sen jälkeen kitkutella kunnes olisin löytänyt uuden paikan
jne jne
Pyörittelen näitä ajatuksia päässäni päivät pitkät.
Ap
Hei, se oli silloin ainoa oikea ratkaisu! Usko pois. Tsemppiä. Kyllä kaikki järjestyy.
Mitä sitten? Miksi edes toivot pääseväsi töihin jos et jaksa töitä ja elämää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitko sairaslomalla?
Olin joo noin kuukauden mutta palattuani tilanne vain paheni entisestään.
Ap
Tämän perusteella teit hyvän päätöksen irtisanoutua. Kyllä sinä löydät vielä muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kauniista viesteistä.
Aluksi tuntui helpotukselta päästä pois enkä tuolloin katunut päätöstä. Mutta nyt kun aikaa on kulunut eikä työtä ole löytynyt olen alkanut katumaan.
Tällä hetkellä pyörii päässä tällaisia ajatuksia- olen vissiin sitten niin huono ja p***a kuin edellisessä paikassa annettiin ymmärtää kun en ole vieläkään saanut töitä
- mitä oikein ajattelin kun eihän nykyään melkein 50 vuotiaita palkata
- olisi pitänyt vaan vaatia lisää saikkua ja sen jälkeen kitkutella kunnes olisin löytänyt uuden paikan
jne jnePyörittelen näitä ajatuksia päässäni päivät pitkät.
Ap
Anna ajatusten olla ja tulla. Koita ottaa huomenna lepopäivä niistä.
Rentoudu.
Saat aivan varmasti töitä! Jos työhistoria ja tausta sallii, avarra valikoimaa ja hae jopa sellaisia paikkoja, jotka tyydyttävät vain osin. Täyskymppejä on harvoin tarjolla. Määräaikaisuudet antaa aikaa miettiä, mitä haluaa ja mahdollisuuden hakea toisia, enemmän itselle natsaavia paikkoja.
50 vee on kovaa kamaa työmarkkinoilla, vaikka muuta jankataan. On työkokemusta, työelämätaitoja, osaamista, mutta uuden oppimisen halua. Sinä olet hyvä just tuollaisena kuin olet ja kasvat ja kehityt vielä työssä kuin työssä.
Työttömyys alkaa syömään itsetuntoa nopeasti. Kestä tämä ikävä vaihe, hyvää on tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitko sairaslomalla?
Olin joo noin kuukauden mutta palattuani tilanne vain paheni entisestään.
Ap
Ei sitä väkisinkään pysty jotain työtä tekemään, elämässä on paljon muutakin kuin työ, tsemppiä.
Minä olen tehnyt saman. Työpaikan ilmapiiri oli niin raskas, että öisin mietin unettomana kauhuissani seuraavaa työpäivää. Irtisanouduin, sain karenssin. Mutta se helpotus oli sanoinkuvaamatonta, vaikka melko köyhänä elelin jonkin aikaa. Oli ihanaa, kun ei tarvinnut stressata töistä ja sai henkisen puolen kuntoon. Olin työttömänä jonkin aikaa, nyt löysin kuin ihmeen kaupalla pätkätyön, syksyn ja talven ajaksi. Ota rauhallisesti ap, sinäkin onnistut, jos minäkin, yli 50v onnistuu. Terveys on kaikkein tärkeintä. Tsemppiä! 😊
Koeta olla työtön reilusti pari vuotta! Työ on selvästi liikaa nyt sinulle. Lepää ja tee kivoja asioita! Etsi työ myöhemmin, mihin sulla on kiire. Opiskele jotain vaikka
En ole katunut hetkeäkään kun jätin hullun työpaikan. Psykojen valtaama paikka.
Olitko sairaslomalla?