Nimiäiset

Pidettiin nimiäiset kotona ihan lähimmän perheen kesken. Paikalla siis lapsen sedät, tädit ja isovanhemmat + isoisomummi. Minä pidin pienen puheen alkajaisiksi, jossa kerroin nimen ja sen taustoja ja pari sanaa 'kummeille'. Tarjoilut tilasin siskoltani, oli kinkku- ja kanapiirakkaa, täytekakku, pullaa ja keksejä . Ei mitään ihmeellistä, mutta mukavasti sujui. Varmaan tärkeintä että jos vauvalla on jotain rytmiä, niin sen mukaan edetään. Meille vieraat tulivat kun poika oli päikkäreillä ja jaksoi sitten pari tuntia hyvin seurustella herättyään.

Ohjelmana ei sen kummempaa. Yleensä aloitettu niin, että kun vieraat tulleet, annettu malja kaikille käteen, jonka jälkeen mun mies on pitänyt pienen puheen jossa paljastanut nimet. Sitten on joku saattanut haluta lukea runon tms. Olisi ollut aika ihanaa, jos suvussa olisi ollut laulaja, joka olisi voinut esittää jonkun kauniin kappaleen. Muuten on sitten vaan kahviteltu(suolaista ja makeaa+ kakku tietenkin). Vieraina lähisuku.

Oltiin tehty kaikille etukäteen kortit, joissa oli vauvan kuva, syntymäpäivä, -paino ja -pituus ja nimi. Ne laitettiin kirjekuoreen ja pienen puheen jälkeen saivat avata kuoret yhtä aikaa. Tuosta jäi kaikille kätevästi lapsen nimi ja tärkeät tiedot paperilla + ainakin yksi kuva tutuille näytettäväksi. Koko nimi ja syntymäpäivä kun tuppaavat unohtumaan ihan läheisiltäkin, jos niitä ei heti kirjoita muistiin. :)



Sitten syötiin piirakkaa, kakkua jne. ja juteltiin vauvasta, suvusta sun muusta. Kannattaa katsoa joku kiva paikka valokuvia varten ja napata sukupolvi- ja perhepotretteja.

ja tarjottiin ruoka ja kahvit. Mä pyysin kaveria auttamaan ja hän ei sit voinutkaan tulla. Melkein koko ajan hääräilin keittiössä ja laitoin tarjoiluja esille, välillä imetin ja rauhoittelin vauvaa. Pikkasen oli pinna juhlien jälkeen kireellä ja sanoinkin miehelle, että nää oli sit viimeset juhlat, mitä järjestetään kotosalla. Vieraat seurusteli keskenään, eikä heistä oikeestaa ketään voinut pyytää auttamaan. Äitini taasen sanoi, et hän ei apuaan anna, jos kerran lasta voinut kastaa.

Meillä oli paikalla perhe ja "kummitukset", kuten heitä kutsumme :) Aluksi oli seisovassa päydässä tarjolla salaatteja ja patonkeja ja vieraat saivat jutella keskenään. Sitten, kun poika heräsi niin pidimme pienen seremonian, jolloin hän oli minun sylissä ja jutustellen kerroimme nimen taustaa. Seuraavaksi esittelimme kummitukset ja he istuttivat siemenen ruukkuun, kun ei marraskuussa viitsinyt pihalle puuta lähteä istuttamaan :) Sitten he saivat kummitodistukset ja skoolasimme kuoharilla ja pommacilla vauvalle. Lopuksi joimme kahvit kakun kera ja ohjelmassa oli vain rentoa jutustelua. Poika välillä nukkui, muttei kovin hyvin kun oli enemmän vilskettä täällä kotona.



Nimi oli jo syntymästä asti tiedossa ja käytössä, joten enemmänkin halusimme juhlia pojan tuloa maailmaan ja tervetulleeksi toivottaa ja tutustuttaa muuhun perheeseen. Anopiltakin sain myöhemmin palautetta, että juhla oli ihana ja oikein lämminhenkinen :)

Sillä emme ole uskovaisia. Ei siis ristiäisiä eikä nimiäisiä.

Sillä emme ole uskovaisia. Ei siis ristiäisiä eikä nimiäisiä.

Miten se uskonto liittyy nimenantoo? Eiväthän ne ristiäisetkään ole nimenantojuhla, vaan siinä liitetään lapsi kirkon jäseneksi.

Sillä emme ole uskovaisia. Ei siis ristiäisiä eikä nimiäisiä.

Nimiäiset



Kauneimmat nimenantojuhlat maailman suloisimmalle vauvalle



Onnistuneet perhejuhlat rakennetaan aineksista, jotka sopivat viettäjiensä maailmankuvaan. Yhä useammat vanhemmat haluavat antaa lapsensa aikanaan valita katsomuksensa itse.



Jopa 8 000 suomalaislasta vuodessa saa nimensä ilman kirkollista kastetta. Nimenantojuhlassa eli nimiäisissä lapsi liitetään symbolisesti perheeseensä, sukuunsa, ystäväpiiriin ja koko ihmiskuntaan.



Pakollista kaavaa juhlalle ei ole, vaan tilaisuus voidaan rakentaa niin romanttisen röyhelöiseksi, arvokkaan viralliseksi tai hilpeän leikkimieliseksi kuin perhe haluaa. Kastekummien asemesta lapselle voidaan nimetä siviilikummi(t), joille tietenkin annetaan kaunis kummitodistus, joista yksi kappale jää lapselle itselleen.

Lämpimiä sanoja, sulosäveliä, kukkaseppeleitä ja kynttilöitä, isojen sisarusten lupauksia tai nimikkopuun istutusta - siinäpä monien unohtumattomien nimiäisten aineksia...



Tietoa ja apua juhlan järjestämiseen saa palvelukeskus Pro-Seremonioilta sekä käsikirjasta Perheen omat juhlat.