Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi - Muuttuuko työ yhtään sen paremmaksi vai samaa sontaa eri paketissa?
Lähihoitajana ongelmia on työpaikkakiusaaminen, surkea johtaminen, alimiehitys ja kiire, hankalat asiakkaat. Jos opiskelen sairaanhoitajaksi, seuraako täysin samat ongelmat sinnekin? Vai pitäisikö vaihtaa ihan kokonaan alaa, vaikka insinööriksi.
Kommentit (21)
Muuttuu pahemmaksi. Lisätyötä tulee koko ajan, kun sairaanhoitajat vähenee ja töitä yhdistellään sekä tehdään lääkärin töitä. Lähihoitajat valittaa ettei sh:t auta perushoidossa ja samaa sanoo esimies. Ei tästä repeä moneen.
Riippuu tietenkin, mihin menee töihin. Työmahdollisuudet laajenevat oleellisesti, tänä päivänä lähestulkoon vain taivas ja oma rohkeus on rajana sille, mitä ja missä sairaanhoitajana voi tehdä. Opiskelu kannattaa, mutta hyvä olisi pohtia, miten arvostaa omaa olevaa ja tulevaa ammattia ja itseään, ja sitä kautta löytää se mitä haluaa tavoitella. Itse olen -ehkä poikkeuksellisesti- työhöni tyytyväinen sairaanhoitaja. Jos olisin nuorempi, ehkä valitsisin alan, josta lukion jälkeen haaveilin, mutta onhan tämä näinkin mennyt, kun taisi käydä niin, että hoitajuus valitsi minut, eikä päinvastoin.
Saat samaa sontaa eri paketissa, mutta enemmän. Miltäs kuulostaa?
Vierailija kirjoitti:
Saat samaa sontaa eri paketissa, mutta enemmän. Miltäs kuulostaa?
Ja palkka ei nouse juuri lainkaan. Jos vaihtuu vuorotyöstä päivätyöksi, palkka voi jopa laskea.
Pahimmillaan sairaanhoitajana teet lähärin, siivoojan, lääkärin, tarjoilijan, pyykkääjän työt. Palkka ehkä pari sataa isompi. Käteen jää suunnilleen sama kuin lähihoitajalla.
Samaa p*ska työtä ja palkka pari sataa euroa enemmän.
Alimiehityksestä ja hankalista asiakkaista ei pääse mihinkään. Mutta toki avautuu paljon erilaisia mahdollisuuksia missä työskennellä. Polit, leikkuri jne.
-sh
Riippuu tietysti monista asiasta. Tyytyväisimpiä vaihtoon ovat ne sairaanhoitajatutut, jotka vaihdon myötä eivät enää tee vuorotyötä.
Sairaanhoitajan tutkinnon myötä voi alkaa ilkeillä lähihoitajille ja näin se itsetunto paranee ja työilmapiiri huononee.
Hoitoalalle ei nykyään saa sinne parhaiten sopivia henkilöitä, koska hoitajat ovat itse pilanneet alan kiinnostavuuden haukkumalla palkkoja ja työolosuhteita.
Olet HUSilla lähärinä ja johtaminen on huonoa.
Olet HUSilla sairaanhoitajana, mitä luulet johtamisen olevan?
"Ai prkl Tiina on nykyään sh, sitä ei saa enää kyykyttää, riistää, haukkua ja latistaa!"
Mietippä hetki.
Itse olen lähihoitaja kolmivuorotyössä vanhusten tehostetussa palveluasumisessa. Opiskelen samalla monimuotona sairaanhoitajaksi.
Olen niin väsynyt vanhustyöhön. Se on fyysisesti ja henkisesti todella raskasta. Toivon kouluttautumisen myötä pääseväni johonkin toiseen työpaikkaan. Vuorotyö sinänsä ei haittaa, mutta toisaalta päivätyökin houkuttelee.
Tuolla asenteella ei se ainakaan muutu paremmaksi.
Sairaanhoitajien työmahdollisuudet ainakin erikoissairaanhoidossa ovat paremmat kuin lähihoitajilla eli enemmän valinnanvaraa työpaikkojen suhteen, on paljon paikkoja, joissa on vain sairaanhoitajia.
Työmahdollisuudet laajenevat.
Mahdollisuudet päivätyöhön laajenevat. Työ saattaa myös olla hyvin itsenäistä, olla esim. diabeteshoitaja ja pitää omia vastaanottoja.
Työkaverit ja alan ongelmat pysyvät pääasiassa samana. Tosin kaikkein kamalimmat työkaverit on sellaisilla osastoilla, joilla on paljon lähihoitajia töissä, esim. kroonikko-osastot. Hyvänä hoitajana pääset parempiin paikkoihin ja niissä on yleensä parempi henki.
Iso ongelma on myös se, että sairaanhoitaja pystyy tekemään osan lääkärille kuuluvista töistä ja kaikki lähihoitajalle kuuluvat työt, joten töitä on koko siltä skaalalta. Koko ajan tulee lisää kaikkea, mutta mitään ei koskaan lähde pois, ei ainakaan sieltä lähihoitajille kuuluvasta perushoidosta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tietenkin, mihin menee töihin. Työmahdollisuudet laajenevat oleellisesti, tänä päivänä lähestulkoon vain taivas ja oma rohkeus on rajana sille, mitä ja missä sairaanhoitajana voi tehdä. Opiskelu kannattaa, mutta hyvä olisi pohtia, miten arvostaa omaa olevaa ja tulevaa ammattia ja itseään, ja sitä kautta löytää se mitä haluaa tavoitella. Itse olen -ehkä poikkeuksellisesti- työhöni tyytyväinen sairaanhoitaja. Jos olisin nuorempi, ehkä valitsisin alan, josta lukion jälkeen haaveilin, mutta onhan tämä näinkin mennyt, kun taisi käydä niin, että hoitajuus valitsi minut, eikä päinvastoin.
Mikä tuossa on "salaisuus" että on tyytyväinen hoitoalalla? Itse ihan eri alalla. Onko se hyvät hermot, että tekee vain olennaisen, vai mikä? Sairaanhoitajan työ on varmasti edelleen hyvä valinta tietyille ihmisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tietenkin, mihin menee töihin. Työmahdollisuudet laajenevat oleellisesti, tänä päivänä lähestulkoon vain taivas ja oma rohkeus on rajana sille, mitä ja missä sairaanhoitajana voi tehdä. Opiskelu kannattaa, mutta hyvä olisi pohtia, miten arvostaa omaa olevaa ja tulevaa ammattia ja itseään, ja sitä kautta löytää se mitä haluaa tavoitella. Itse olen -ehkä poikkeuksellisesti- työhöni tyytyväinen sairaanhoitaja. Jos olisin nuorempi, ehkä valitsisin alan, josta lukion jälkeen haaveilin, mutta onhan tämä näinkin mennyt, kun taisi käydä niin, että hoitajuus valitsi minut, eikä päinvastoin.
Mikä tuossa on "salaisuus" että on tyytyväinen hoitoalalla? Itse ihan eri alalla. Onko se hyvät hermot, että tekee vain olennaisen, vai mikä? Sairaanhoitajan työ on varmasti edelleen hyvä valinta tietyille ihmisille.
Ihmiset pääsääntöisesti ovat töissä tyytyväisiä, kun saavat tehdä mielekästä, oman osaamisen ja koulutuksen mukaista työtä ja sen tekemiseen on riittävästi aikaa, sekä työympäristö on hyvä, ei kiusaamista.
Sama pätee melkein mihin tahansa työhön.
Vierailija kirjoitti:
Työmahdollisuudet laajenevat.
Mahdollisuudet päivätyöhön laajenevat. Työ saattaa myös olla hyvin itsenäistä, olla esim. diabeteshoitaja ja pitää omia vastaanottoja.
Työkaverit ja alan ongelmat pysyvät pääasiassa samana. Tosin kaikkein kamalimmat työkaverit on sellaisilla osastoilla, joilla on paljon lähihoitajia töissä, esim. kroonikko-osastot. Hyvänä hoitajana pääset parempiin paikkoihin ja niissä on yleensä parempi henki.
Iso ongelma on myös se, että sairaanhoitaja pystyy tekemään osan lääkärille kuuluvista töistä ja kaikki lähihoitajalle kuuluvat työt, joten töitä on koko siltä skaalalta. Koko ajan tulee lisää kaikkea, mutta mitään ei koskaan lähde pois, ei ainakaan sieltä lähihoitajille kuuluvasta perushoidosta.
Perushoito kuuluu myös sairaanhoitajan työnkuvaan. Ei pelkästään lähihoitajan.
Muuttuu paremmaksi.
Tv. Anest.sh