Säälittekö koskaan ketään kaverianne hänen vanhempiensa takia?
Kommentit (16)
Vähän. Kaveri oli iltatähti ja eroa sisaruksiinsa 20+ vuotta. Yksi sisaruksistaan oli jo äiti ennen kuin kaveri syntyi.
Vierailija kirjoitti:
En ! Miksi pitäisi?
Oletko assi?
Nuorempana säälin kaveriani jolla oli todella tiukat vanhemmat. Muistan ikuisesti miten hänen äitinsä suuttui, kun olimme rakentaneet kaverini huoneen lattialle teltan yökyläilyn aikana. Oma äitini oli aina ihan innoissaan mukana rakentamassa jotain hökkeleitä olohuoneeseen :D
Lapsuudenystäväni äidistä on kehittynyt eläkkeelle jäätyään kerrostalokyttääjä, joka terrorisoi koko taloa. Isänsä on juoppo. Kaveri on kyllä pärjännyt loistavasti lähtökohtiin nähden...
Juoppojen lapsia säälin kyllä.
En.
Sääli ei heitä auta mitenkään eikä muuta heidän vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana säälin kaveriani jolla oli todella tiukat vanhemmat. Muistan ikuisesti miten hänen äitinsä suuttui, kun olimme rakentaneet kaverini huoneen lattialle teltan yökyläilyn aikana. Oma äitini oli aina ihan innoissaan mukana rakentamassa jotain hökkeleitä olohuoneeseen :D
Minun vanhempani olivat juuri tuollaisia, että olisivat olleet todella kiukkuisia teltasta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenystäväni äidistä on kehittynyt eläkkeelle jäätyään kerrostalokyttääjä, joka terrorisoi koko taloa. Isänsä on juoppo. Kaveri on kyllä pärjännyt loistavasti lähtökohtiin nähden...
Juoppojen lapsia säälin kyllä.
On kaksi siskosta joilla kummallakin oma lapsi.
Toinen siskoksista on juoppo ja hakkaa lastaan.
Toinen taas ei juo vaan on mielisairas joka hakkaa lastaan.
Juopon hakkaama lapsi saa sääliä ja ymmärrystä.
Mielisairaan lapsi taas saa syyllistystä siitä miksi käyttäydyt noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana säälin kaveriani jolla oli todella tiukat vanhemmat. Muistan ikuisesti miten hänen äitinsä suuttui, kun olimme rakentaneet kaverini huoneen lattialle teltan yökyläilyn aikana. Oma äitini oli aina ihan innoissaan mukana rakentamassa jotain hökkeleitä olohuoneeseen :D
Minun vanhempani olivat juuri tuollaisia, että olisivat olleet todella kiukkuisia teltasta.
Meillä lapset olivat rakentaneet teltan, kun mummo oli vahtimassa. Teltan reunan painoksi oli laitettu tietokone (läppäri), se kun tippuu pöydän reunalta alas niin...
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana säälin kaveriani jolla oli todella tiukat vanhemmat. Muistan ikuisesti miten hänen äitinsä suuttui, kun olimme rakentaneet kaverini huoneen lattialle teltan yökyläilyn aikana. Oma äitini oli aina ihan innoissaan mukana rakentamassa jotain hökkeleitä olohuoneeseen :D
Pitskussa?
En. Häntä ei olisi ilman vanhempiaan
Lisääntyminen jo itsessään on todella itsekästä omien tarpeiden tyydyttämistä. Vaatii tietyn luonteen, että synnyttää jonkun väkisin valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan.
Eksistentiaalinen kriisi tulee lähes kaikille, ja useimmat siirtävät sen kylmästi seuraavalle lisääntymällä ja saavat siinä itse helpotusta.
Siskopuoltani. Hän on omassa mielessään tehnyt isästään lähes jumalasta seuraavan, vaikka hänen isällään oli paljon ongelmia ja ikävää käytöstä muita ihmisiä, myös läheisiä kohtaan.
Äidistään on sitä mieltä, että äiti on maailman paras, vaikka äiti ei koskaan ole ollut mitenkään lämmin ja ihmisläheinen ihminen, vaan erittäin teoria- ja urakeskeinen, jotenkin miesmäinen.
Siskopuolellani on vuosikausia ollut erittäin kummallista, muita alistavaa ja takertuvaa käytöstä ja hän voi saada päähänsä kaikenlaisia omituisia kostotoimenpiteitä, jotka ovat hänestä oikeutettuja. Esimerkiksi hän ei antanut lapselleni ostamaansa lahjaa, kun minä olin esittänyt mielipiteen, josta hän ei pitänyt.
Siskopuolellani on epävakaa persoonallisuushäiriö (eikä ilmeisesti osaa ajatella mikä lapsuudessa / nuoruudessa on tähän altistanut) ja terapiaan ei uskalla mennä. Ikää n. 50 v.
Säälin yhtä kaveria jolla on vähän samantapainen isä kuin minulla.