Mitä järkeä on syödä epähyvää jälkiruokaa?
Anoppi on terveyshullu ja haluaa yleensä, että "epäterveelliset" ruoat tuunataan "terveellisiksi". Esim jälkiruokalettujen taikinaan hänen on ihan pakko laittaa nokkosta tai pinaattia mukaan, ja pullataikinaan hän saattaa olla laittamatta juuri lainkaan sokeria. Jälkiruoka voi toisinaan olla myös vaikkapa puolijäisiä karpaloita tms, ehkä vain vähän tomusokeria päällä. Vispipuuroon hän jättää puolukoiden kuoret, jotta se olisi sitten terveellisempää. Ja niin edelleen.
Ärsyttää kun olisi hyvä tilaisuus vähän herkutella, niin sitten tarjolla onkin jotain sämpylän makuisia pullia tai naaman irveeseen vetäviä kirpeitä (eli "raikkaita") marjoja. En vastusta marjojen ja muun terveellisen ruoan syömistä, päin vastoin, mutta minun mielestäni niiden paikka ei ole jälkiruokalautasella.
Ja mainitaan nyt vielä, että koko perheemme on normaalipainoinen, samoin anoppi ja miehensä, jos haluatte irvailla jostain laihduttamisesta tms.
Onko muilla vastaavia kokemuksia tai ajatuksia?
Kommentit (13)
Oisko joku kontrollin tunne siinä takana?
Samoilla linjoilla, en pidä itse kirpeistä marjoista.
Jätän mielummin jälkiruoan syömättä, kun pakolla järsin puolukkapiirasta.
Puolukoiden kuoret ei haittaa vispipuurossa, jos sen tekee kunnon sauvasekoittimella. Silloin niitä kuoria ei edes huomaa joukossa.
Äiti joskus yritti tehdä terveellisempiä leipomuksia, mutta luopui siitä, kun me lapset valitimme niistä. Juuri sokeria vähemmän pulliin tai jotain muuta kuin perusvehnäjauhoa. Äidin pullat ei nyt muutenkaan ollut mikään bravuuri, täti teki hyviä pullia. Nokkosta tai pinaattia ei kyllä jälkkäreihin laitellut, ruokana söimme sellaisia lettuja, missä niitä oli mukana.
Kerran tein "terveyspullia", otin vahingossa väärän jauhopussin ja hulautin siitä kerralla kunnolla jauhoja taikinaan ennenkuin huomasin, että kyseessä oli rouheinen sämpyläjauho. Pussit olivat aika saman näköisiä, etenkin päädystä, mikä oli hyllyssä esillä. Kyllä nekin pullat tulivat syödyksi, eikä ne pahoja ollut, mutta olihan se rakenne erilainen.
Suomen kielessä ei ole sellaista sanaa kuin epähyvä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielessä ei ole sellaista sanaa kuin epähyvä.
Aloittaja käyttää orwellilaista uuskieltä, se on nyt kovasti muodissa esimerkiksi itärajan takana.
Mitä vikaa muka on puolukan kuorissa vispipuurossa? Eihän se sitä makua mitenkään huononna, päinvastoin.
Ja itsekin aina vähennän sokerin määrää leipomuksissa. Ei se sitä makua pahenna. Monet on vaan tottuneet liian sokeriseen ja makeaan ruokavalioon ja siksi valittavat turhasta.
Täällä puolukan ystävät puolustelevat.
Käsi sydämellä: suklaakakku vai sokeriton puolukkaleivos?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi. Esimerkiksi jäätelö, miksi syödä huonoa jäätelöä? Ostin yhden kioskista, oli kuraa ja heitin roskiin, etsimällä etsin, että löysin täyteläisen ja kermaisen jäätelön. Oli nautinto. Se olikin kesän ainoa jäätelö , tähän asti. Ja sokeriton pulla on kyllä turha, ilman pullaa tai hyvää pullaa. Vähän mutta aitoa ja hyvää.
Roskiin heittäminen on silti ylimielistä ja tyhmää.
Ei ole järkeä. Paremman puutteessahan niitä syödään. En tykkää epätervellisistä joita väkisin tuputetaan kaupoissa, mutta terveellisessä saisi olla makua ja hyvä rakenne.
Minun äitini oli pahimmillaan tuollainen. Mutta kun muisti meni, ei terveellisyydestä ole enää niin väliä. Herkut on herkkuja, ja niitä syödään päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä puolukan ystävät puolustelevat.
Käsi sydämellä: suklaakakku vai sokeriton puolukkaleivos?
Ihan lempparini on puolukkajuustokakku, pesee äklömakeat suklaat mennen tullen raikkaudellaan. Puolukka on muutenkin lempimarjani ja syön aamupalalla usein puolukkaa, rahkaa, luonnonjogurttia ja pellavansiemenrouhetta sekaisin. Namsk!
Vierailija kirjoitti:
Täällä puolukan ystävät puolustelevat.
Käsi sydämellä: suklaakakku vai sokeriton puolukkaleivos?
Ei kumpikaan, suklaakakut on usein karvaita ja liian tummasta suklaasta. Ja överimakeita.
Ymmärrän pointtisi. Esimerkiksi jäätelö, miksi syödä huonoa jäätelöä? Ostin yhden kioskista, oli kuraa ja heitin roskiin, etsimällä etsin, että löysin täyteläisen ja kermaisen jäätelön. Oli nautinto. Se olikin kesän ainoa jäätelö , tähän asti. Ja sokeriton pulla on kyllä turha, ilman pullaa tai hyvää pullaa. Vähän mutta aitoa ja hyvää.