Mihin lapsi sijoitetaan jos vanhemmat menehtyvät?

Mielestäni lähisukulaisille?

Kai sen sosiaalitoimi päättää. Ja melko varmasti esim. isovanhemmat menee kummien edelle, jos vaan ovat halukkaita ja kykeneviä lapsen ottamaan.

Sossu päättää. Harvoin yhtä lasta kovin moni haluaa ja esim. 35v täti ohittaa 80 v isovanhemmat.

Lastensuojelu päättää. Sukulaiset tai muuten lapsille läheiset ovat ensisijaisia sijaisvanhempia. Muuten sitten vieras sijaisperhe. Edunvalvoja tulisi sosiaalitoimen hakemuksesta kuvioihin.

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Kyllä luulis saavan. Lakimies apuun, jotta menee lakisääteisesti kaikki oikein.

Eikös testamenttiin voi kirjata muutakin toivetta kuin vain että kenelle tavarat yms omaisuus annetaan?

Vierailija kirjoitti:

Eikös testamenttiin voi kirjata muutakin toivetta kuin vain että kenelle tavarat yms omaisuus annetaan?

Lapsia ei voi testamentata.

Vierailija kirjoitti:

Eikös testamenttiin voi kirjata muutakin toivetta kuin vain että kenelle tavarat yms omaisuus annetaan?

Testamentti on käsittääkseni vaan omaisuutta varten

Meillä kolme lasta koulu- ja päiväkoti-iässä. Ovat niin ihania, että olettaisin, että heille järjestettäisiin sijaisperhe tai muu asumusmuoto läheltä siten, ettei sisaruksia erotettaisi toisistaan. Vain oman äitini voisin kuvitella saavan huoltajuuden. Lapset onneksi sen ikäisiä jo, että iäkkäämpi, muttei vanha, äitini heidän kanssaa pärjäisi varmaan ok. Pysyvää sijaisperhettä en pitäisi huonona vaihtoehtona kuitenkaan. Siskoni varmasti havittelisi huoltajuutta, mutta ei sitä voisi taustallaan ja persoonallaan saada, onneksi. Mieheni sisko taas luultavasti kieltäytyisi kunniasta jos lapsille järjestyisi hyvä sijais/adoptioperhe. Hän on kuitenkin vela, joten tuskin muidenkaan lapsia haluaa erityisesti kasvattaa. Yhteyttä hänkin pitäisi varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Et todellakaan voi testamentata lapsiasi kenellekään. Teoriassa sosiaalitoimi / lastensuojelu tekee päätöksen aina lasten edun mukaan, eli mikä on parasta lapselle. Oikeudessahan tuosta voi sitten vääntää joka tekee lopullisen päätöksen.

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Lasta ei voi testamentata.

Tiedän eräät veljekset joiden isä tappoi heidän äitinsä. Naisen veli otti pojat huollettavakseen sekä molempien vanhempien vanhemmat auttavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Kyllä luulis saavan. Lakimies apuun, jotta menee lakisääteisesti kaikki oikein.

Voi esittää toiveen, mutta viranomaiset päättävät mihin lapset sijoitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Testamenttiin voi kirjoittaa toiveen, mutta se ei sido sosiaaliviranomaisia, vaan he voivat toimia toisin, jos näkevät sen lapsen parhaaksi.

Isovanhemmat eivät yleensä ole ensisijaisia sijoitusvanhempia, koska heitä pidetään usein liian vanhoina huolehtimaan lapsista aikuisiksi asti. Ei haluta, että lapset joutuvat vielä uudelleen vaihtamaan kotia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Et todellakaan voi testamentata lapsiasi kenellekään. Teoriassa sosiaalitoimi / lastensuojelu tekee päätöksen aina lasten edun mukaan, eli mikä on parasta lapselle. Oikeudessahan tuosta voi sitten vääntää joka tekee lopullisen päätöksen.

No ei nyt testamentata, mutta jos vanhempien toive on jonnekin virallisesti kirjattu niin kai sekin otetaan päätöksessä huomioon.

Mielenkiintoinen aihe. Meillä yksi lapsi ja olemme joskus puolison kanssa tästä jutelleet. Hän haluaisi että lapsemme menisi lapsen toiselle kummille, itse taas haluaisin että lapsi menisi omalle sukulaiselleni.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kolme lasta koulu- ja päiväkoti-iässä. Ovat niin ihania, että olettaisin, että heille järjestettäisiin sijaisperhe tai muu asumusmuoto läheltä siten, ettei sisaruksia erotettaisi toisistaan. Vain oman äitini voisin kuvitella saavan huoltajuuden. Lapset onneksi sen ikäisiä jo, että iäkkäämpi, muttei vanha, äitini heidän kanssaa pärjäisi varmaan ok. Pysyvää sijaisperhettä en pitäisi huonona vaihtoehtona kuitenkaan. Siskoni varmasti havittelisi huoltajuutta, mutta ei sitä voisi taustallaan ja persoonallaan saada, onneksi. Mieheni sisko taas luultavasti kieltäytyisi kunniasta jos lapsille järjestyisi hyvä sijais/adoptioperhe. Hän on kuitenkin vela, joten tuskin muidenkaan lapsia haluaa erityisesti kasvattaa. Yhteyttä hänkin pitäisi varmasti.

Huoltajuutta eivät sukulaisetkaan yleensä tällaisessa tapauksessa saa. Sijaisvanhemmuus kyllä on mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Voi tehdä omasta toiveesta selvityksen ja asianajajalle säilöön sitten. Toki se ei velvoita, mutta siinä voi perustella esim. kuka on ollut lapselle läheinen elämässä ja kuka ei, ja siten otetaan huomioon.

Ihan ensimmäisenä aina lapsen sijoituksessa pyritään ottamaan holhoojaksi mahdollisimman läheinen ja toisekseen sen ikäinen, että voisi teoreettisesti olla lapsen vanhempi. Tämä ihan siitä syystä, että lapsen on helpompi sopeutua elämään oman vanhempien ikäisten kanssa ja sen ikäisten on myös helpompi tietyn ikäistä lasta kasvattaa kuin esimerkiksi isovanhempien. Ja ihan kylmä tosiasia on sekin, ettei haluta ottaa riskiä että sijaisvanhempi kuolee lapsen ollessa alaikäinen ja joudutaan vielä siitä uudelleen sijoittamaan traumatisoitunut lapsi.

Eli vaikkapa paljon lapsia hoitanut täti menee ehdottomasti vähän lapsia hoitaneiden isovanhempien edelle. Tämän lisäksi sosiaalitoimi katsoo suurin piirtein taloudellisen ja henkisen kyvykkyyden toimia vanhempana lapselle. Isovanhemman roolista tuohon siirtyminen on harvoin helppoa ja voi olla jo fyysisiä vaivoja, jolloin pienen lapsen hoito ei onnistu.

Luulen, että nämä isovanhemmat jotka ottavat lapsensa omakseen vanhempien kuoltua ovat aika nuoria, esim. viisikymppisiä. Lähempänä 70v ei enää oikeasti jaksa hoitaa kovin pientä tai henkisesti vaativaa lasta, jollainen vanhempansa menettänyt väistämättä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs jos käy niin että molempien vanhempien isovanhemmat haluavat lapsen? Käydäänkö silloin oikeutta kuka lapsen saa? Ja entä voiko tällaista asiaa tehdä esim. omaan testamenttiin? Ap

Et todellakaan voi testamentata lapsiasi kenellekään. Teoriassa sosiaalitoimi / lastensuojelu tekee päätöksen aina lasten edun mukaan, eli mikä on parasta lapselle. Oikeudessahan tuosta voi sitten vääntää joka tekee lopullisen päätöksen.

Viranomaisten tehtävänä on tarkastella lapsen etua tilanteessa, jossa hän on jäänyt ilman huoltajaa. Huoltajuustestamentissa voidaan kertoa asioita lapsen arjesta ja tuoda esiin oma kanta siitä, missä lapsen olisi edesmenneen huoltajan mielestä paras kasvaa ja kehittyä. Testamentti voi antaa sosiaaliviranomaisille tärkeää tietoa lapsen arjesta ja hänelle tärkeistä ihmisistä