Elämän sisältönä rankka treenaaminen ja toisaalta herkuttelu ja juominen
Mietin, miten tässä on näin päässyt käymään. Olen nelikymppinen eronnut teinien äiti, ja oon hurahtanut lihaskuntotreenaamiseen, olen paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan. Oon aina ollut laiha tai hoikka, ja nuorena saatoin syödä ihan mitä vaan miten paljon vaan lihomatta. Enää en voi, mutta en pysty lopettamaan herkuttelua. Lisäksi juon aika paljon ja usein, lähinnä viiniä. Kukaan, ei kukaan uskoisi musta päälle päin, että juon näin paljon ja että syön näin usein herkkuja. Varsinkaan koska treenaan niin paljon ja oon hyvässä ja tiimissä kunnossa.
Haluaisin lopettaa epäterveelliset tapani, tai haluaisin saada ne jotenkin kohtuullisemmiksi. Iän myötä tää mässäily ja alkoholinkäyttö varmasti kostautuu aina vaan pahemmin ja alkaa näkyä. Tää on kuitenkin todella vaikeaa. Olen riippuvainen. Olisko neuvoja ja vertaistukea saatavilla?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät ettei kukaan voisi uskoa päälle päin että juot niin paljon?
Siitä, että mua pidetään yleisesti henkilönä, joka ei juurikaan juo. En käy baareissa tms. Sen tiedostan, että se saattaa alkaa näkyä naamasta varsinkin iän myötä.
Ap
Kuinka paljon juot ja herkuttelet, kerro vaikka keskimääräiset viikon juomiset & herkut?
Voin näin entisenä himotreenaajana ja juoppona kertoa sinulle, että poltat kynttilääsi molemmista päistä. Kannattaisiko kokeilla vaikka meditaatiota ja jotain sellaista, missä sinulla olisi enemmän aikaa sisäiseen tutkiskeluun? Sillä riippuvuus kertoo aina (oli se sitten ylenpalttinen urheilu, mässäily, juominen, tupakointi, uskonto yms. dopamiinihuumeet) sisäisestä epätasapainosta. Yksinäisyys, tukahdutetut tunteet, tiedostamattomat traumat yms. Lista on pitkä. Vanha sanonta "kohtuus kaikessa", pitää paikkansa. Mitä sinä pohjimmiltasi pakenet? Ajan myötä juominen ja syöminen alkaa näkyä naamasta myös urheilijalla ja lopulta se juominen vie silti voiton, olit kuinka treenattu tahansa. Surullisia esimerkkejä maastamme löytyy pilvin pimein. Lue vaikka AA kirjallisuutta, meditaatiota käsitteleviä teoksia tai kuuntele rentoutusäänitteitä. Saatat päästä alkuun-olemme muutakin kuin kehomme.
Vähän sama ongelma täällä. Viiniä tulee juotua nyt lomalla joka päivä. Makealla en herkuttele, mutta juustoilla yms. Olen timmissä kunnossa, mutta tiedostan, että kroppa pysyy vielä nelikymppisenä kunnossa, sitten viisikymppisenä alkaa näkyä.
AA-kerho ja sitten ihan terveyskeskuksen kautta pääsee erilaisiin keskusteluryhmiin missä on muita alkoholisteja. Et ole tosiaan ap yksin ongelmasi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voin näin entisenä himotreenaajana ja juoppona kertoa sinulle, että poltat kynttilääsi molemmista päistä. Kannattaisiko kokeilla vaikka meditaatiota ja jotain sellaista, missä sinulla olisi enemmän aikaa sisäiseen tutkiskeluun? Sillä riippuvuus kertoo aina (oli se sitten ylenpalttinen urheilu, mässäily, juominen, tupakointi, uskonto yms. dopamiinihuumeet) sisäisestä epätasapainosta. Yksinäisyys, tukahdutetut tunteet, tiedostamattomat traumat yms. Lista on pitkä. Vanha sanonta "kohtuus kaikessa", pitää paikkansa. Mitä sinä pohjimmiltasi pakenet? Ajan myötä juominen ja syöminen alkaa näkyä naamasta myös urheilijalla ja lopulta se juominen vie silti voiton, olit kuinka treenattu tahansa. Surullisia esimerkkejä maastamme löytyy pilvin pimein. Lue vaikka AA kirjallisuutta, meditaatiota käsitteleviä teoksia tai kuuntele rentoutusäänitteitä. Saatat päästä alkuun-olemme muutakin kuin kehomme.
Täysin OT, mutta jos olisin kustannustoimittaja ja joku kirja alkaisi sanoilla "Voin näin entisenä himotreenajana ja juoppona sanoa..", jatkaisin lukemista.
Minkä takia haluat elämäsi ehtoopuolella lopettaa asiat jotka tuottavat mielihyvää?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon juot ja herkuttelet, kerro vaikka keskimääräiset viikon juomiset & herkut?
Työviikolla varmaan menee viikonlopun aikana ainakin yksi suklaalevy, ehkä jotain sipsejä myös, ja viiniä vaihteleva määrä. Sanoisin, että yksi tai kaksi pulloa viikossa, juon pe, la ja usein myös su muutamia lasillisia per ilta, joskus myös arkena lasillisen illalla. Kesälomalla olen juonut viiniä joka ilta muutaman lasillisen ja syönyt jotain makeaa myös joka päivä.
Varsinaisesti humalassa en ole koskaan, tää on sellasta jatkuvaa iltatissuttelua. Ja seuraavana aamuna saatan mennä vetämään jonkun pumppitunnin maksimipainoillani. Oon todella tosissani treenaamisen suhteen, oon saanut siinä näkyviä ja tuntuvia tuloksia, mutta se on räikeässä ristiriidassa tän juomisen ja herkuttelun kanssa.
Tää ei oikein voi jatkua näin, tajuan sen mutta en osaa lopettaa. :(
Kuulostaa niin tutulta! Olen elämäni kunnossa, enkä ole ikinä ollut näin timmi. Mutta viini vetää puoleensa, joka ilta :( syön myös karkkia joka päivä. Treenaan ihan himona, varmaan endorfiinien vuoksi.
Olen huolissani vain juomisesta. Sitä pitää kyllä vähentää. Juon pullon viiniä viikossa, onkohan se liikaa?
Mua huolettaa myös se, että etenkin juominen hallitsee ajatuksia liikaa, odotan aina oikein innoissani milloin pääsen ottamaan ekan viinilasillisen. En selviä yhtään viikonloppua ilman juomista, lomalla en ilmeisesti edes yhtä päivää ellei ole jotain tosi erityistä.
Ihan yhtä suurella intohimolla, tai ehkä suuremmalla, suhtaudun kuitenikn myös treenaamiseen.
Ap
Mistä tiedät ettei kukaan voisi uskoa päälle päin että juot niin paljon?