Koulun aloitus 6-vuotiaana? Siis vuotta aiemmin,kokemuksia?

...monestakin syystä. Koulumenestys vähän liiankin hyvä: mitä tästä kympin keskiarvosta on myöhemmin muka ollut hyötyä?

läpäisisi kaikki koulukypsyystestit, aikainen aloittaminen voi sosiaaliselta kannalta olla kuitenkin haasteellista. Ja siihen voi törmätä vielä myöhemminkin, puberteetin alkamisaikaa kun ei määritä se, millä koululuokalla on, vaan biologinen ikä. Tuossakin toki on vaihtelua, mutta kyllä jotkut, joiden lapset on aloittaneet kuusivuotiaina, ovat yläkouluun mentäessä olleet vähän kauhuissaan, kun oma lapsi on vuotta nuorempana siellä vähän lapsellisempana ja vietävämpänä kuin muut.

jo seiskalla ja loistavasti on mennyt! Tietenkin silloin aikoinaan piti käydä koulukypsyystesteissä 3 kertaa, mutta poika selvitti ne suvereenisti. Poikani on aina ollut tosi hyvä koulussa, joten sikäli mitään ongelmaa ei ole ollut.



Juuri nyt on nähtävissä se, että poikani on hieman nuorempi kuin edellisvuonna syntyneet - äänenmurros on alkanut useimmilla kavereilla, mutta ei vielä pojallani.

syksyllä syntyneen lapsen koulun aloituksen aikaistamista vuodella. Tämä siis päiväkodin aloitteesta, kun "pikkueskarina" osoitti sellaisia taipumuksia että tarvitsisi lisää haastetta ja rutkasti ja pärjäsi myös ryhmässä hyvin. Olisi siis skipannut eskarin tai siirtynyt eskariryhmään loppukaudeksi. SElvitettiin tarvittavaa proseduuria koulun aloituksen aikaistamiseksi, mutta aika varhaisessa vaiheessa tultiin siihen lopputulokseen ettei meidän kohdalla ole mitään järkeä - lapsi olisi ollut 5 aloittaessaan koulun (toki olisi täyttänyt heti pian 6).



Nyt lapsi on ekalla, enkä huomaa mitään suurta haittaa siitä, että osasi niin paljon jo tuolloin. Opettaja on ollut hyvin ajantasalla ja antanut ekstratehtäviä ja mm. 2. luokan lukukirjan käyttöön heti syksyllä. ja matikkaan ekstraa.



Tämän keskimmäisemme osaamisessa on paljon kysymys siitä, että on vuotta vanhempi sisko, jonka kanssa paljon viettää aikaa ja mm. laski jo eskarissa siskon ekan luokan matikankirjan tehtävät nopeammin kuin isosisko ja rakastaa mm. sudokuja. Matemaattinen hahmotus on ollut periytyvää isältä, sanoisin, ja varmasti se on ollut yksi tuota oppimista nopeuttava tekijä.



Katsomme tilannetta vuosi kerrallaan, en kuitenkaan ole esim. luokka-asteen yli hypäämisen kannalla.



Ja siis tämä keskimmäisemme on lapsikatraassamme ihan selkeä poikkeus. Luultavasti lahjakkuus tasaantuu jossain vaiheessa (tai sitten ei), on vaan aina ollut varhainen oppija kaikessa.



Me muut olemme ihan tavallisia tallaajia, nuorimmaisemme jopa mielestäni hiukan ikäistään jäljessä, tai sitten vertaan kahta loppuvuodesta syntynyttä liikaa keskenään.

jo joka kunnassa, muutenkin minullakin se käsitys että eskariin pääsee (ilmaista toimintaa!) vain sinä vuonna kuin täyttää 6-v. Jos haluaa aloittaa koulun aikaisemmin, varsinainen eskari jää väliin, toki voi olla päivähoidossa eskariryhmässä "viskarina".

onkin, ettei suurempia akateemisia haasteita vielä aseteta. Valtaosa lapsista taitaa osata eka-tokaluokan asiat jo ekalle mennessään ehkä kertotaulua ja nykyään mielestäni todella haasteellista kaunokirjoituksen sääntöviidakkoa lukuunottamatta. Haasteet on sos. taidoissa jne. Meillä esikoinen aloitti syksyllä kolmosluokan pääsykokeiden kautta kielipainotteisessa koulussa eikä haastetta tunnu olevan sen enempää, lapsi ja me vanhemmat ollaan vaan tyytyväisiä että asiat sujuu helposti ja stressittömästi ja lapsella paljon vapaa-aikaa mm. kavereiden kanssa ulkona juoksenteluun :)

Esikoisemme (myöskin keväällä syntynyt) on vastaavanlainen "tavallinen" mutta nopea oppimisessaan. Hänen ekaluokkansa meni osittain turhautuessa, sillä hän ei saanut tarpeeksi haasteita. Nyt kolmosella vasta hän saa "päänvaivaa" eli saa käyttää ja venyttää taitojaan, oppia uutta. Muut luokat meni osin "leikkiessä", niin helposti nuo vuodet menivät. Itse haluasin että esikoiseni saisi haasteita myös ekalla (selviää niistä varmasti, vaikka aloittaisikin koulun aiemmin). Mielipiteitä?

6 1/2 vuotiaana kouluun syy, että ovat syntyneet 1.12, 15.12 ja 30.12. Hyvin ovat pärjänneet. Eroa en näe että olisivat syntyneet seuraavan vuoden tammikuussa, jolloin olisivat aloittaneet ns. vuoden aikaisemmin.

En ainakaan itse laittaisi 6v lastamme kouluun "etukäteen" vieraaseen porukkaan. Varmasti hänelle mukavampaa, että menee kouluun sen tutun porukan kanssa, joiden kanssa on jo tutustunut päiväkodissa.

Meillä lapset kielikylpypk:ssa, jossa yhdessä ryhmässä aina samana vuonna syntyneitä, jotka sitten aikanaan jatkavat samalla porukalla kouluun. Aika paljon ovat oman ryhmänsä kanssa pk:ssa. Meillä ainakin molemilla parhaat kavert omasta ryhmästä. Siksi pohdin asiaa näin puhtaasti omasta kokemuksestani.

Kiitokset kommenteista. Keskustelen asiasta ensi vkolla päiväkodissa sekä koulupsykologin kanssa. Meillä tosiaan tuo eskari on integroitu osaksi pk:n toimintaa, joten sinne ei erityisesti "ilmoittauduta" eikä ryhmä siis "täyty". Mahdolliset maksuvapautukset käsitellään kunnan kanssa... Otan tästä vielä selvää. Tosin tuo maksupuolikaan ei mikään ratkaiseva ole, sillä lapsi on puolipäiväisenä. Maksu ei kuitenkaan ole korkea. Kyseessä on nyt vain se, mikä lapsellemme/perheellemme olisi tilnateessa sopivaa.



Sosiaalisesti lapsemme on varsin taitava ja järkevä. Ja tosiaan tottunut monien eri-ikäisten kanssa olemaan. Kavereita on sekä tulevissa eskareissa että nuoremmissa. Tämän vuoksi "avoin" tapaus. Mutta mietintää vielä jatketaan ja kuunnellaan pk:n mielipiteitä myöskin.



ap

miettiä. Sekä sosiaalisten taiojen että oppimistaitojen olisi hyvä olla hyvin kehittyneet. Itse olisin varmaan hyötynyt koulun aikaisemmasta aloituksesta. Tosin, kävin alimmat luokat kahdella eri vieraalla kielellä ja olin luokan parhaimpia ( minua ei laitettu aikaisemmin kouluun juuri kielisyistä). Turhautuminen iski myöhemmin.

eli itse, helmikuussa olen syntynyt, olen aloittanut koulun vuotta aikaisemmin enkä ikinä tekisi samaa lapsilleni. Olin onneksi pitkä, ihan ekoja vuosia lukuunottamatta luokan pisin, joskin lukiossa jokunen poika meni ohi. Olin aina luokan paras. Ekalla ja tokalla oli tylsää, vaikka olin nuorin, kosa osasin jo kaiken. Silloin 70-luvulla ei osattu vielä niin eriyttää oppeja kai. Kamalinta kuitenkin oli se koko luokan ja luokkatason sekä opettajienkin tietoisuus siitä, että olin väärän ikäinen. Aina siitä nälvittiin ja haukuttiin, olin poikkeava ja sehän lapsille riittää. Toki se, että riparit ja täysi-ikäistymiset tulivat myöhässä, olivat kurjia nekin, mutta jotenkin se koko kouluajan läpi juossut poikkeavuus oli hyvin rasittavaa. Toki olin myös ylpeä pärjäämisestäni ja koen enemmän yhteenkuuluvuutta niiden kanssa, jotka ovat syntyneet luokkatoverieni kanssa samana vuonna, mutta mielestäni vain hyvin painavin perustein kannattaa laittaa lapsi kouluun eri vuonna kuin muut. Lapsuus on lyhyt ja korvaamaton ja ajalle on varmasti hyötykäyttöä, vaikka ei koulunpenkkiä kuluttaisikaan.

on syntynyt tammikuun puolivälissä ja on aina ollut ikäluokkansa pisimpiä (tyttö). Emme kuitenkaan halunneet laittaa vuotta aikaisemmin kouluun, sillä lapsen pitää saada olla lapsi niin kauan kuin mahdollista (meidän mielestä). Velvoitteita ehtii elämässä tulla. Miksi pitäisi lyhentää sitä lapsuutta? Lapsen etu on varmasti olla luokkansa vanhimpia eikä nuorin. Koulua ehtii käydä...

Esikoisemme (myöskin keväällä syntynyt) on vastaavanlainen "tavallinen" mutta nopea oppimisessaan. Hänen ekaluokkansa meni osittain turhautuessa, sillä hän ei saanut tarpeeksi haasteita. Nyt kolmosella vasta hän saa "päänvaivaa" eli saa käyttää ja venyttää taitojaan, oppia uutta. Muut luokat meni osin "leikkiessä", niin helposti nuo vuodet menivät.



Itse haluasin että esikoiseni saisi haasteita myös ekalla (selviää niistä varmasti, vaikka aloittaisikin koulun aiemmin).



Mielipiteitä?

Mutta!!! Ehkäpä joukkoon mahtuu myös muutama realisti, joka on miettinyt samoja jutuja omiensa (toki etevien) kanssa.



;)

Synttärit kesällä, eli koulun alkaessa olin pari kuukautta päälle kuusivuotias. En halunnut esikouluun ja läpäisin kypsyyskokeet. Olin fyysisestikin aika pitkä, ala- ja yläasteen luokkani pisimpiä tyttöjä ja pärjäsin hyvin koulussa, ei kukaan varmaan olisi arvannut ulkoasun perusteella että olen vuotta nuorempi. Minusta se oli ihan hyvä ratkaisu. Sain tavallaan yhden vuoden lisää, koulun päätyttyä olin vuotta nuorempi kuin luokkakaverit. Mutta tuskin olisi ollut mitään haittaa siitäkään, että olisin sen esikoulun käynyt. Minä en ollut päivähoidossa viisi vuotiaana, eikä minulla siis ollut paikallisessa päiväkodissa kavereita joitten takia esikouluun meneminen olisi ollut parempi ratkaisu kuin kouluun meneminen. Uusia oli kaikki luokkakaverit joka tapauksessa.



Kyllähän se välillä tuli ilmi, että olin vuotta nuorempi, juuri rippikoulu- (tosin ilmeisesti oikeasti 14-vuotiaskin olisi luokkakavereiden kanssa saanut mennä samana keväänä riparille, minä vaan en meidän kunnassa saanut) ja ylppäriaikaan, kun muut alkoi olla täysi-ikäisiä. Mutta en minä oikeasti siitä iästäni kärsinyt, vaikeampaa se näytti olevan loppuvuodesta syntyneille kavereilleni, jotka siis olivat minua puolivuotta vanhempia, mutta kokivat olevansa kaikkein nuorimpia ja täysi-ikäistyvänsä myöhässä. Ehkä minulla oli hieman juuri tuolloin teininä ulkopuolinen olo kun muut kävi kaikenlaisissa limudiskoissa ja myöhemmin väärillä tai omilla papereilla baareissa, ja itse en jotenkin kokenut että haluaisinkaan ja kun olin vielä vuotta nuorempi, niin eihän minun olisi "kuulunutkaan"... Mutta tämä saattoi olla enemmän persoonallisuus- kuin ikäkysymys.



Kysy lapseltasi haluaisiko hän kouluun vai eskariin ja käykää tutustumassa molempiin. Jos lapsella on hyviä kavereita menossa jompaan kumpaan nyt syksyllä, niin se voi auttaa valinnassa myös.

joten talon tai kavereiden vaihto ei olisi tarpeellista vaikka eskariin lähtisinkin jo nyt syksyllä.Tulisi vaan vähän enenmmän haastetta hoitopäiviin.



ap

koulunaloitusika, ei siina mitaan ihmeellista ole.

5 -6 -vuotiaana kaikkein tärkeintä on leikkiä ja oppia leikin kautta tärkeitä asioita mm. syy-seuraussuhteita. Ihan liian usein unohdetaan, että leikki todellakin on lapsen työtä. Lukemaan ja kirjoittamaan ehtii myöhemminkin.

Noista haasteista. Minä olin ihan kiinnostunut ja innokas oppilas koko ylä- ja ala-asteen, kymppejä tuli helposti. Ekan luokan koin ihan yhtä mielekkääksi kuin myöhemmätkin. Tunneilla olin aina suht kiinnostunut, läksyt jäi melkein aineessa kuin aineessa heikommalle etenkin yläasteesta eteenpäin, ja kokeista koin selviäväni tekemättä juuri mitään. Luulen että tilanne olisi ollut ihan sama, jos olisin mennyt vuotta myöhemmin kouluun. Eskari sen sijaan olisi voinut olla vähän hankala, koska en tosiaan ollut tottunut tarha-arkeen, ja olisin ehkä kokenut ne jutut mitä siellä tehdään lapsellisiksi. Jos taas olisin pienestä pitäen ollut tarhassa, varmasti eskari olisi tuntunut ihan luontevalta.

Jos poika, ehdottomasti vasta vuoden päästä. JA kyllä näin ammattilaisena suosittelen muutenkin vasta 7-vuotiaana kouluun menoa. Kyllä se ikäero on havaittavissa yläkoulussakin näillä vuotta aiemmin aloittaneilla. Ovat selvästi lapsellisempia kuin luokkatoverit, ainakin seiskalla. Ehkä kasilla jo tytöillä tasottuukin, jos on varhaiskypsä.