Koulun aloitus 6-vuotiaana? Siis vuotta aiemmin,kokemuksia?
Olemme miettineet kannattaisiko lapseeme aloittaa koulu jo 6-vuotiaana (keväällä syntynyt). Lapsemme on "tavallinen"ei älykkö, mutta sosiaalisesti etevä ja muiltakin taidoiltaan vähintään ikätovereidensa tasolla tai etevämpi.
Eli siis tavallinen, mutta nopeasti oppiva lapsi. Olemme miettineet että hän voisi aloittaa koulun vuotta aiemmin, sillä se sopisi elämäämme ja perheemme tulevaisuuden suunnitelmiin hyvin. Millaisia kokemuksia teillä, joiden lapset ovan koulun aiemmin aloittaneet?
Ja ammattilaisten näkökantaakin mielellään kuulisin enemmän. koulupsykologi toki lapsemme luultavasti ensi keväänä testaisi, ja eskariin lähtö tulisi kyseeseen jo ensi syksynä, eikä vasta vuoden päästä.
Kiitos vinkeistä!
Kommentit (42)
koulu aloitetaan 6-vuotiaana. Muualla maailmassa hyvin tavalllista. Kysymys kuuluukin, miksi Suomeesa koulu aloitetaan niin myöhään kuin 7-vuotiaana. Silloin osa lapsen herkkyyskausista on jo mennyt. Juuri tuolla 6 vuoden kieppeillä esim. lukeaam oppiminen tapahtuu useille helpommin kuin sitten vasta 7 vuotiaana.
Että tällaisn ajatuksian täällä.
lapsesi pääsee vuotta aikaisemmin myös eskariin? Ainakin täällä meidän kulmilla Helsingissä eskariin pääsee vain sinä vuonna, kun on täyttänyt 6v. Ja jos haluaa aiemmin kouluun, niin sinne mennään suoraan ns. viskarista käymättä eskaria.
en ymmärrä kiirettänne laittaa lasta aiemmin kouluun. Koulu tuo kuitenkin mukanaan suorittamisen ja toisiin vertailun, mitä ilman ainakin oman lapseni sallisin kasvaa vielä sen yhden vuoden. Aikaistatte samalla vuodella yläkouluun menoa ja siihen liittyviä asioita. Lapsen vapaa leikki on arvokasta, arvokkaampaa kuin koulun aloittaminen kuusivuotiaana. Eikö se ole hyvä, jos lapsesta ensimmäiset vuodet koulussa ovat kuin leikkiä, ei siinä vaiheessa tarvitse vielä tehdä hirveästi töitä. Toisaalta osaava opettaja pystyy kyllä tarjoamaan haasteita nopeammin oppivillekin. Haasteita voivat myös vanhemmat tarjota koulun ulkopuolella. Itse luin ala-asteaikana mm. tietosanakirjasarjamme melkein kannesta kanteen. Tälläisin ajatuksin täällä.
Me harkitsemme aikaisempaa koulun aloitusta keskimmäiselle lapsellemme, joka täyttää kesällä 2011 6 vuotta. Meillä syyt liittyvät muuttoon ulkomaille; muutamme pois Suomesta kun lapsi on 7 v, sellaiseen maahan, jossa koulu aloitetaan 6-vuotiaana. Saisimme lapsen mukavasti oman ikäluokkansa kanssa toiselle luokalle ulkomailla sen sijaan, että menisi itseään vuotta nuorempien kanssa ensimmäiselle luokalle.
Meidän lapset (tai ainakin 2 vanhinta) ovat tiedollisesti suuntautuneita, uteliaita ja oppimishaluisia. Molemmat oppivat lukemaan 4-vuotiaina, ja päiväkodissa ovat kiinnostuneet muista asioista kuin toiset samanikäiset lapset. Keskimmäinen lapsi on nyt ryhmänsä nuorin päiväkodissa, mutta päiväkodin aikuisten mukaan muita kypsempi. Viihtyy joihinkin omiin puuhiinsa keskittyneenä (käsityöt, askartelut) eikä oikein toisten lasten leikeissä.
Koen, että meillä lapsilla enemmän haastetta tuottaa juuri tuo vapaa leikki kuin oppiminen: mieluummin ohjaan vapaa-ajalla itse lasten leikkejä (joissa tiedän heidän viihtyvän) kuin tarjoan haasteita tietokirjojen tms. parissa. Päiväkodissa lapsille tarjotaan leikit peruskaavan mukaan, ja niistä meidän lapset ei näköjään vaan innostu. Siis koulu+kotona kannustus leikkiin on minusta meidän lapsille parempi vaihtoehto kuin päiväkoti+kotona kannustus oppimaan.
mikäkil koulupsykologi sitä puoltaa.
Mitäs järkeä siinä olisi että jättää eskarin kokonaan käymättä ja kuitenkin aloittaa koulun vuotta aiemmin? Eli siis on oltava nero että voisi aiemmin koulun aloittaa?
Kyllä mä haluan että lapseni käy eskarin, siinä missä muutkin. Erona vain se ,että mahdollisesti vuotta aiemmin! Eskari on kuitenkin kouluun valmistavaa toimintaa, ja uskon että sieltä saa koulunkäyntiin liityen useita hyödyllisiä taitoja.
ap
Meillä myös nämä harkinnan syyt liittyvät tuohon mahdolliseen maastamuuttoon lähitulevaisuudessa... Mutta koska muuto ei vielä ole varmistunut, on myös koulun aloituksen vuosi mietinnässä...
ap
Jos siis ensi syksynä menisi eskariin? Siitähän ei ole mitään haittaa, jos käy eskaria ensi syksyn, varsinkin kun eskari kerran on päiväkodin yhteydessä. Tarvittaessa sitten vaan käy sitä toisen vuoden perään, jos ei tunnukaan vuoden päästä hyvältä idealta laittaa lasta kouluun.
Monissa maissa lapset tosiaan aloittavat koulun nuorempina, mutta siellä kaikki lapset ovat sen ikäisiä joten täysin näitä kahta ei voi toisiinsa verrata.
Esim. englannissa 3 vuotiaiden päivähoitoa sanotaan "kouluksi". Toiminta on lapsen ikään sopivaa niin kuin suomessakin.
En ainakaan itse laittaisi 6v lastamme kouluun "etukäteen" vieraaseen porukkaan. Varmasti hänelle mukavampaa, että menee kouluun sen tutun porukan kanssa, joiden kanssa on jo tutustunut päiväkodissa.
ovat 6- ja 7-vuotiaita. eli tulevia eskarilaisia ja koululaisia. Hän leikkii myös 5- ja 4-vuotiaiden kanssa, mutta on kyllä muita 5-vuotiaita kehittyneempi leikeissään. Eli kotiin pyytää useimmiten leikkimään tulevia eskarilaisia, vaikka kaveriporukkaan kuuluukin monen ikäisiä lapsia.
vanhempani laittaneet vuotta aiemin kouluun. Perusteena oli juuri tuo; lapsen kuuluu leikkiä yms.
En tiedä, olisinko tuntenut itseni ulkopuoliseksi, ehkäpä, sillä muistan kyllä, että aina pihalla puhuttiin, kenen kanssa menen kouluun. Toisaalta jos vanhempani olisivat halunneet minut vuotta aiemmin, niin varmaan olisivat ajoissa alkaneet puhumaan, että menenkin vanhempien kanssa samalle luokalle.
Olin aina luokan paras, ja se oli minulle niin itsestäänselvyys, että yliopistossa tuli sopeutumisongelmia, kun muut olivat vähintään yhtä hyviä.
Vietin myös vuoden vaihto-oppilaana, eli kirjoitin lopulta vuoden myöhemmin.
pääsee eskariin vuotta aiemmin. Täällä meillä päin ei tosiaan pääse, esim. viime syksynä meni tyttöni päiväkodista yksi tyttö vuotta aikaisemmin käymättä eskaria. Perusteena päivähoitotoimen puolelta se, että esikoulu on kuusivuotiaille järjestetty erityisjuttu, ei osa oppivelvollisuutta, johon koulunaloitus liittyy.
Omalla luokallani oli vuotta nuorempi poika ja etenkin siinä vaiheessa kun tytöt oli jo selkeästi murrosiässä ja hän vielä olemukseltaan täysi lapsi, häntä syrjitiin melko tavalla. Esim. ei saanut kutsua luokkabileisiin, kukaan ei tanssinut kanssaan kouludiscossa jne. Ei varmastikaan tehnyt hyvää hänen itsetunnolleen, vaihtoi lopulta kouluakin kesken yläasteen.
vuoden ensimmäisenä ja saman vuoden viimeisenä päivinä syntyneet lapset eikä heistä kyllä erota koulussa, että kumpi on vuoden toista nuorempi. Toki erilaisuutta joutuu aina jollain tavalla selittelemään, mutta anna palaa vaan! Lapsuus ei kouluun lopu.
mutta oman kokemukseni perusteella en laittaisia lasta vuotta aikaisemmin kouluun. Menin itse kuusivuotiaana ja täytin seitsemän jo ekan luokan helmikuussa. Silti olin sosiaalisesti eri tasolla kuin luokkatoverini, ja luulen että ero näkyi jollakin tavalla koko kouluajan. Vaikka numerot olivatkin aina hyviä, olin aina luokkani kärkeä muulta osaamiseltani.
Lapsuus on muutenkin lyhyt, antakaa lapsen elää se kokonaan. Vuoden etumatka ei merkitse mitään elämässä, on kivempaa kuulua syntymävuotensakin puolesta joukkoon.
Esim. englannissa 3 vuotiaiden päivähoitoa sanotaan "kouluksi". Toiminta on lapsen ikään sopivaa niin kuin suomessakin.
monessakin maassa 6-vuotiaana. Esim. taalla Belgiassa tyttareni meni 6-vuotiaana kouluun, ekalla luokalla opittiin lukeminen ja painokirjaimilla kirjoittaminen, plus- ja vahennyslasku. Nyt 7-vuotiaana tokaluokkalaisena opettelee kaunokirjoitusta ja kertolaskua... Mutta itse ajattelen kuitenkin etta tilanne on hiukan eri kun lapsi on Suomessa, koska ei valttamatta ole kivaa olla se ryhman nuorin. Eli osin miettisin ryhmadynamiikkaakin, en vain sita "pystyyko" taidollisesti aloittamaan - koska tokihan siihen pystyy suuri osa maailman lapsista, miksei siis ap:nkin lapsi...
koulunaloitusika, ei siina mitaan ihmeellista ole.
nyt vaan on kyse, että lapsi olisi muita vuoden nuorempi.
Mullakin on 2 ihan loppuvuodesta syntynyttä lasta jotka ovat menneet kouluun ihan oman syntymävuotensa mukaisesti.
Serkkutyttö on syntynyt tammikuun alussa eli ikäeroa on pari viikkoa, mutta eri vuonan syntyneitä.
Eroa on kuin yöllä ja päivällä koska meidän lapsia on jo psyykattu kouluunmenoon ja serkkutyttöä päiväkodissa pysymiseen. Serkkutyttö on sosiaalsiesta ympäristöstä johtuen paljon lapsemmisempi kuin meidän lapset, vaikka ikäeroa ei käytännössä ole ollenkaan.
Riippuu siis todella paljon lapsesta ja tilanteesta.
6 1/2 vuotiaana kouluun syy, että ovat syntyneet 1.12, 15.12 ja 30.12. Hyvin ovat pärjänneet. Eroa en näe että olisivat syntyneet seuraavan vuoden tammikuussa, jolloin olisivat aloittaneet ns. vuoden aikaisemmin.
Annettiin helmikuun tyttäreme mennä ikäluokkansa kanssa kouluun, vaikka oli jo pari vuotta lukenut ja laskenut isosiskon vanhoja kirjoja pelkästä omasta innosta. Hänestä kasvoi koulun helposti taitava, paljon harrasteleva ja sosiaalisesti aktiivinen tuleva seiskaluokkalainen. Koulu on mennyt siinä sivussa, keskiarvolla 9.8 lähti kuudennelta. Itse kannatan sitä, että lapsi saa leikkiä mahdollisimman pitkään. Se kehittää lasta monella tavalla ja olkoon koulu helppoa jos on, ei suuria suruja ja stressejä.
Itse olen ammatiltani luokanopettaja ja monta ekaluokkaa opettaneena huomioinut sen, että nykyään jokaiselta ekaluokalta löytyy jo monta nopeasti oppivaa ja jo valmiiksi taitavaa 7-vuotiasta, eriyttämmistä ja oman tason haastetta kullekkin.
Mulla on kaveri, joka on laitettu vuotta aiemmin kouluun. On sitä mieltä, ettei ollut hyvä, vaikka olikin osaava ja fiksu tyttö, luokkansa parhaita aina. Pienempi ja heikompi kuin muut. Mm. liikunnasta ei tykännyt koskaan. Kokee, että olisi voinut olla lapsi pidempään ja tuli täysi-ikäiseksi vasta saatuaan ylioppilaslakin.
en ymmärrä kiirettänne laittaa lasta aiemmin kouluun. Koulu tuo kuitenkin mukanaan suorittamisen ja toisiin vertailun, mitä ilman ainakin oman lapseni sallisin kasvaa vielä sen yhden vuoden. Aikaistatte samalla vuodella yläkouluun menoa ja siihen liittyviä asioita. Lapsen vapaa leikki on arvokasta, arvokkaampaa kuin koulun aloittaminen kuusivuotiaana.
Eikö se ole hyvä, jos lapsesta ensimmäiset vuodet koulussa ovat kuin leikkiä, ei siinä vaiheessa tarvitse vielä tehdä hirveästi töitä. Toisaalta osaava opettaja pystyy kyllä tarjoamaan haasteita nopeammin oppivillekin. Haasteita voivat myös vanhemmat tarjota koulun ulkopuolella. Itse luin ala-asteaikana mm. tietosanakirjasarjamme melkein kannesta kanteen.
Tälläisin ajatuksin täällä.