Ujo ja epävarma asiakaspalvelija
Monissa työpaikoissa korostetaan ulospäinsuuntautuneisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Itse olen kyllä mukava, ystävällinen ja kohtelias työntekijä, mutta sosiaaliset tilanteet jännittävät, jopa soittaminen. Pystyn kyllä siihen, mutta varsinkin alussa minulta menee aikaa oppia uutta, kirjoitan paperille sanomiset jos soitan jonnekin jne. Pyrin kuitenkin olemaan reipas ja small talk -taidot ovat kunnossa, mutta kovin puheliasta minusta ei silti saa. Myös huumorintajua löytyy ja pidän ihmisistä.
Kannattaako minun kuitenkaan hakea töitä paikasta, jossa tällaiset taidot korostuvat?
Kommentit (11)
Jos et pidä tuollaisesta työstä niin ei kannata.
Mikään tuossa mitä kirjoitit, ei viestitä että olisit huono asiakaspalvelija, päinvastoin.
Eri asia tietty tajuaako rekrytoija sen.
Varmasti olet hyvä työssä. Tärkeintä on kuunnella asiakasta ja pyrkiä antamaan hyvää palvelua.
Ei kannata. Tilanne voi mennä huonommaksi sen myötä. Tosin onko sinulla oikeasti varaa valita työpaikkoja?
Just tuon takia kannattaa mennä ainakin joksikin aikaa aIakaspalvelutyöhön. Opit aika nopeasti vetämään työroolia, ja huomaat että ihmisten kanssa tekemisissä oleminen on enemmän tylsää kuin jännittävää, sen jälkeen kaikki on paljon helpompaa.
Ehkä yleensäkkin elämässä pitäisi tehdä eniten niitä juttuja jotka vähän pelottaa.
Jos paikka kiinnostaa niin kannattaa.
Introverttius ei ole ollenkaan huono ominaisuus asiakaspalvelijalle, vaan saatat olla parempi kuuntelemaan asiakasta kuin ulospäin suuntautuneet hölöttäjät. Asiakaskohtaamisiin et kuitenkaan oikein voi varautua ennakkoon, jokainen tilanne on erilainen. Pitää osata vähän improvisoida, mutta esim. hyvät käytöstavat auttavat pitkälle. Työssä kyllä karaistuu, kun kohtaa muutamia hankalia ja ilkeitä asiakkaita. Tuossa edellä joku kirjoitti työminästä. Sellainen kannattaa kehittää itselleen, niin asiakaspalvelutyössä jaksaa helpommin. Onnea ja tsemppiä työnhakuun ja tulevaan työhön!
Itse olen introvertti asiakaspalvelija. Ei siinä mitään, opin kyllä olemaan asiakkaiden kanssa ja myös soittamaan heille, mutta en ole koskaan oppinut suoraan sanoen tykkäämään työstäni.
Ei en suosittele, jos on vaihtoehtoja.
Minä olin tuollainen alussa ja ihan hyvin meni! Nyt olen vaativissa asiantuntija tehtävissä ja koen että alku-uran aspsatyöt oikeasti opetti tosi hyvin. Kaikki aloittaa jostain. :) Hyvin se menee.
Minä oon ujo ja epävarma, mutta olen silti tehnyt aina aspahommia kun en ole muutakaan keksinyt. Ihmettelen itsekin, miten en ole jo saanut potkuja.
On ihan tyypillistä, että nuorena, parikymppisenä on ujo. Olin minäkin, mutta enää.