En tykkää minkälainen olen.

Olen suht hiljainen introvertti jolla on 2 kaveria. Olen yllättävän puheliaskin, kun aiheet ovat mitkä itseäni kiinnostavat. Ihmiset tykkäävät jutella itseä kiinnostavista aiheista. Harvemmin se toista kuitenkaan kiinnostaa. En osaa ns small talkia, tai minusta se on jotenkin ihan turhaa, varsinkin kun tuntemattomien kanssa sitä "joutuu" puhumaan. Olen siis todennut että "joudun" olemaan ihan tuppisuu, että en anna itsestäni outoa kuvaa, kun pääsen vauhtiin. Minusta ei ole edes oikeasti kiusallista olla vaikka taxissa ihan hiljaa. Näitä tuntemuksia vahvistaa myös se että tiedän osittain että minulla on oudon tyypin maine kaveriporukassani/tuttavapiirissä. Olen myös alkanut välttää pelikutsuja omaa harrastukseen, kun koen että minua siellä ei tarvita ja miksi ne edes minut sinne haluaisi.

Pitäisikö tehdä täysi 360 käännös ja alkaa ekstrovertiksi? Vaikea kuvitella edes kumppanin pitävän minussa mitään mainitsemisen arvoista (jos minulla sellainen olisi).
Monesti kuulee että moni esittää jotain mitä ei ole, mutta olisiko minun kohdalla tuo jopa hyvä vaihtoehto?