Onko joku päässyt prokastinaatiosta eroon?
Kommentit (23)
Asioista on helpompi päästä jyvälle ja saada tehdyksi kun ne osaa selittää ja kuvata niin, että itse ymmärtää. Asioiden lykkääminen helpotti ei loppunut kokonaan mutta helpotti korvasin ilmaisun prokrastinaatio ilmaisull asioiden lykkääminen, jonka jälkeen se ei enää tuntunut sairaudeltam josta ei voisi lainkaan saada ainakin hieman kuriin. Koska harvan asian hoitamine helpottuu niitä lykkäämällä. Vaikka helpommin tämä on sanottu kuin tehty. - Tekemistä ei saa aina aloitetuksi, vaikka kuinka haluaisin ja tiedostaisim, että tehtävä on tärkeä ja se on saatava valmiiksi... Ja tämä taas vähintään aiheuttaa tunteen, ettei hallitse ajankäyttöään, josta taas kärsii paitsi itse niin usein myös joku toinen tai toiset.
Se vähän yksinkertaisempi mies
Sain lapsen.
Kuulostaa idioottimaiselta, mutta hämmästyttävän hyvin on toiminut. Oon pohtinut aika paljon miksi tää toimii niin hyvin, ja ilmeisesti kyse on ihan vaan psykologisesta paineesta, tavallaan tiedän ihan koko ajan, että jos en tee asioita X, Y ja Z HETI kun vaan on tilaisuus, niin niille ei riitä ollenkaan aikaan -> oma tehokkuus on noussut aivan todella paljon, kun hommat ei enää jää roikkumaan ajatuksella "ehtiihän sitä". Lapsen saamisen jälkeen yksinkertaisesti vaan on niin paljon tekemistä, että ei-tärkeät jättää suosiolla tekemättä, ja sitten taas ne oikeasti tärkeät vääntää valmiiksi heti kun on tilaisuus. Eli osittain priorisointitaidot on kasvaneet, mutta aidosti en koe enää prokrastinoivani, vaikka aikaisemmin se haittasi elämää ja menestymistäni todella merkittävässä määrin.
Mulla on usein mieletöntä kamppailua, huudan sisäisesti p*rkelettä ja melkein istun maahan kierimään, siis kotona. :D Mutta joka kerta tuun siihen tulokseen että helpommalla pääsen kun aloitan tän p*skan nyt. Aina ei onnistu mutta paremmin nykyään. Itsemyötätunto ja perfektionismin vähentyminen ehkä avainasemassa.
Miksi et puhu ihan vaan suomeksi vitkuttelusta tai asioiden lykkäämisestä? Tuo prokrastinaatio on typerin ja kömpelön koskaan kuulemani lainasana.
En ole kokonaan päässyt, mutta parhaiten auttaa kun kirjoitan ylös kaiken mitä haluan tehdä päivittäin ja olen muutenkin järjestelmällinen.
Prokrastinaatio on tuttu käsite, mutta prokastinaatiosta en ole kuullutkaan.
Antibiooteilla on tähän asti lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et puhu ihan vaan suomeksi vitkuttelusta tai asioiden lykkäämisestä? Tuo prokrastinaatio on typerin ja kömpelön koskaan kuulemani lainasana.
Ei voisi vähempää kiinnostaa. Sitäpaitsi nuo sanat eivät mielestäni edes kuvaa sitä tarpeeksi hyvin.
T. Ap
Minulla on taipumusta vitkutteluun. En ole päässyt siitä kokonaan eroon, mutta seuraavat keinot ovat auttaneet huomattavasti:
1. Se että päätän tehdä asiaa vain vaikka viisi minuuttia, minkä jälkeen saan lopettaa. Näin aloittamisen kynnys madaltuu, ja usein tekeekin asiaa kauemmin tai jopa valmiiksi, kun on kerran päässyt vauhtiin. Minulle aloittaminen tuntuu olevan vaikeinta.
2. Listojen kirjoittaminen (esim. tietokoneen näytölle) ja niiden orjallinen noudattaminen. Tämä sujuvoittaa toimintaa. Mitä hankalammalta toimeen tarttuminen tuntuu, sitä yksityiskohtaisempia listoja kirjoitan. Joskus kirjoitan myös kellonajat, esim. "- aloita eteisen imurointi viimeistään klo 17.45, - vie roskat viim. klo 18.15".
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Miksi et puhu ihan vaan suomeksi vitkuttelusta tai asioiden lykkäämisestä? Tuo prokrastinaatio on typerin ja kömpelön koskaan kuulemani lainasana.
Sä ymmärsit kuitenkin mitä sanottiin, se on ainoa validiteetti mitä sana tarvii.
Sun vastaus taasen, se on aidosti kömpelö ja typerä.
Vierailija kirjoitti:
Prokrastinaatio on tuttu käsite, mutta prokastinaatiosta en ole kuullutkaan.
Mahtaa elämä olla sulle vaikeata
Minäkin haluaisin tietää miten siitä pääsee eroon. Mitkään listat ym. ei vaan auta, koska en toteuta niitä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin haluaisin tietää miten siitä pääsee eroon. Mitkään listat ym. ei vaan auta, koska en toteuta niitä.
Niinpä. En minäkään toteuta niitä ellei ole täysin pakko.
Myöskään mitkään palkinnot/lahjukset eivät auta yhtään.
Ap
Olen lukenut kaikki (kyllä, kaikki) asiaa käsittelevät kirjat, enkä ole vielä päässyt tuosta eroon. Asian pohtiminen johti kyllä sitten aikanaan adhd -diagnoosiin, joten jotain hyvää toi tullessaan. Parhaat neuvoni ovat: 1. Tee asioita yhdessä jonkun kanssa. 2. Jos on joku projekti meneillään, niin pidä sitä näkösällä. Muutenkin pidä asioita näkyvillä tai esim. läpinäkyvissä laatikoissa aihepiirin mukaan. Jos aina pitää aloittaa alusta ja kaivaa kaikki tykötarpeet jostain piironginlaatikoista, niin hommaa ei tule aloittaneeksi. 3. Aloita heti aamulla. Siis ennen kuin olet syönyt tai mitään. Ennen kuin alat käydä itsesi kanssa neuvottelua, että jos kuitenkin lukaisisin ensin vähän vauvapalstaa. Sitten kun homma on käynnissä, esim. tiedosto auki yms., niin keräilet aamupalatarpeet siihen ja syöt samalla kuin teet työtäsi. Nämä tuli ekana mieleen. Eli et pääse siitä eroon :) Mutta voit oppia huijaamaan itseäsi.