Älykäs keskustelu
Joku peräsi älykästä keskustelua, ja totesi pelkästään otsikot vilkaistuaan, ettei täällä sellaista ole. Nyt on.
Kommentit (12)
Piin likiarvo katkaistuna 50 desimaalin jälkeen on 3,14159265358979323846264338327950288419716939937510.
Määritelmän mukaan pii on yhtä kuin ympyrän kehän suhde halkaisijaan (euklidisessa geometriassa). Vaihtoehtoisesti pii voidaan määritellä r-säteisen ympyrän pinta-alan suhteena r-sivuisen neliön pinta-alaan: \frac{\pi r^2}{r^2} = \pi. Joissain analyysin kirjoissa pii määritellään pienimmäksi positiiviseksi luvuksi x, jolle sin(x) = 0.
Palstan ongelma on siinä, että tänne suolletaan niin paljon aloituksia tyhjänpäiväisistä aiheista, että vähän fiksummat keskustelut katoavat niiden sekaan. Esim. äitienpäivänä oli noin 547 aloitusta aiheesta "äitienpäivä", vaikka niissä käsitellyt asiat olisivat mahtuneet kahden eri otsikon alle.
älykästäki keskusteluu joukossa. Saa hyvii vinkkei kaikenlaisiin asioihin:)
älykästäki keskusteluu joukossa. Saa hyvii vinkkei kaikenlaisiin asioihin:)
etpä voi säkään kehua oikein kirjotus taidolla. tarviiko aina vaa vittuilla.
Urologi tutkii ihmisen virtsauslaitteistoja ja ihmisen virtsaa. Jos sinulla on ongelmia virtsaamisen tai virtsan kanssa, tilaa aika urologille. Urologi on käynyt pitkästi koulua ja osaa tutkia virtsa jutut.
olen arvorelativismin kannattaja siinä mielessä, että uskon kaiken keskustelun voivan olla älykästä jos osallistujat haluavat käydä älykästä keskustelua. Yleensä näin ei ole. Jopa äitienpäivästä pystyttäisiin keskustelemaan älykkäästi, eli tavalla joka saisi osallistujat näkemään kyseisen ilmiön eri vinkkelistä kuin yleensä, mutta normaalisti reaktiot äkkivääriin kirjoituksiin ovat hyvinkin pelokkaita ja pyrkivät palauttamaan diskurssin konformistiseen lähtötilanteeseensa. Mikä on sääli.
Filosofinen tutkimus suuntautuu monesti todellisuuden yleiseen perustaan, kysymyksiin kuten ”Mitä tarkoitetaan arvoilla?”, ”Mihin yhteiskunnallinen vallanjako perustuu?” ja ”Miten voidaan saavuttaa varmaa tietoa?” Tämä erottaa sen erityistieteistä, jotka tutkivat rajattuja tutkimuskohteita, esimerkiksi fysikaalisia ilmiöitä (fysiikka), historiallisia tapahtumia ja niiden vaikutuksia (historia), ihmiskehon toimintaa (lääketiede), ihmisyhteisöjen toimintaa (sosiologia) tai kirjoitetun tekstin kerrontatapoja (kirjallisuustiede).
Filosofia ja sen suhde ”seitsemään vapaaseen taiteeseen”. Kuva Herrad Landsbergilaisen teoksen Hortus deliciarum käsikirjoituksesta vuodelta 1180.
Filosofian menetelmät voivat olla luonteeltaan hyvin vaihtelevia. Filosofit pyrkivät usein käsitteiden täsmälliseen käyttöön, käsitteiden analyysiin sekä tarkkaan argumentointiin, mutta toisaalta on olemassa myös ”julistavaa filosofiaa”, jonka luonne on varsin erilainen. Yleisesti voidaan kuitenkin hahmotella, että filosofisia menetelmiä ovat ainakin arvostelevuus aiemmin opittua kohtaan, itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen ja järjestelmällinen tutkiskelu. 1600-luvulle saakka kaikkea luontoon, ihmiseen tai yhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta kutsuttiin filosofiaksi, ja vasta myöhemmin tietyt tutkimusalueet ovat erkaantuneet omiksi erityistieteikseen, esimerkiksi luonnontieteiksi, psykologiaksi ja sosiologiaksi. Erityistieteille on kehittynyt kullekin oma tutkimuskohteensa ja tutkimusmenetelmänsä.
Filosofian perusolettamuksien joukko on pienempi kuin erillistieteissä, joten se on alttiimpi muutokselle ja eri aikakausina ja eri filosofioissa esiintyy toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mitä filosofia on ja mikä on sen suhde yhteiskuntaan, erityistieteisiin, uskontoon tai arvoihin. Filosofian identiteetin määrittelemisen tekee vaikeaksi juuri perusolettamuksien vähyys, sillä filosofit kiistelevät myös näistä perusolettamuksista, kuten siitä, mikä on filosofian tutkimusala ja tutkimusmenetelmät.
Filosofiaa on historiallisesti pidetty muiden tieteiden perustana siksi, että se tutkii yleisiä tiedon hankkimisen ja tieteen ehtoja. Tästä syystä filosofisin argumentein on arvosteltu eri tieteenalojen, myös luonnontieteiden, lähtökohtia ja väittämiä. Toisaalta esimerkiksi loogiset empiristit näkivät filosofian vain luonnontieteellisen tutkimuksen apulaisena ja halusivat rajata metafysiikkaan tai arvoihin liittyvät kysymykset tiedon ulkopuolelle ja palauttaa ne esimerkiksi psykologian tutkimuskohteiksi. Filosofian tehtäväksi on myös nähty kokonaiskuvan muodostaminen erillistieteiden tutkimustuloksista.
Filosofian tekemisen ja filosofisen kirjoittamisen tapoja on useita. Esimerkiksi Platonin tapana oli kirjoittaa vuoropuheluja (dialogeja), jotka kuvasivat filosofi Sokrateen oppilaidensa kanssa käymiä filosofisia keskusteluja. Usein käytetty tapa on Aristoteleen kehittämä systemaattisen tutkielman tyyli, johon kuuluu ilmiöiden ja niihin liittyvien käsitteiden järjestelmällinen kuvaaminen ja jaottelu alakäsitteisiin. Jotkut filosofit, esimerkiksi Ludwig Wittgenstein varhaisfilosofiassaan, ovat käyttäneet matematiikasta lainattua menetelmää, jossa järjestelmällisesti esitetään väitelauseita ja niistä johdettuja lauseita. Fenomenologisessa filosofiassa pyritään kuvaamaan ilmiöitä niin kuin ne meille ilmenevät, jolloin kaunokirjallisempi tai runollisempi ilmaus voi olla tarpeen. Useille kirjoittamisen tavoille on kuitenkin yhteistä, ettei niissä esitetä yhtä lopputulosta luonnontieteellisen tutkimuksen tapaan, vaan tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ilmiöistä, käsitteistä ja niiden suhteista.
olen arvorelativismin kannattaja siinä mielessä, että uskon kaiken keskustelun voivan olla älykästä jos osallistujat haluavat käydä älykästä keskustelua. Yleensä näin ei ole. Jopa äitienpäivästä pystyttäisiin keskustelemaan älykkäästi, eli tavalla joka saisi osallistujat näkemään kyseisen ilmiön eri vinkkelistä kuin yleensä, mutta normaalisti reaktiot äkkivääriin kirjoituksiin ovat hyvinkin pelokkaita ja pyrkivät palauttamaan diskurssin konformistiseen lähtötilanteeseensa. Mikä on sääli.
eli äitienpäivästä älykästä keskustelua?kenen vompatti tai murmeli keitti kahvit mihinkin aikaan ja oliko kakunpala filosofisesti oikein aseteltu lautaselle.
mielestäni tilanteesta olisi aivan välttämätöntäkin käydä älykästä keskustelua. Miksi ihminen nimittää puolisoaan pieneksi eläimeksi? Pyrkiikö hän miehensä ihmisyyden negaatioon vai onko vompatista tai murmelista jotenkin helpompi pitää kuin siitä omasta miehestä? Miksi?
miten piin desimaalit ovat älykästä keskustelua? Pii löytyy googlamalla eikä noihin desimaaleihin ole mitään sanomista.
Piin likiarvo katkaistuna 50 desimaalin jälkeen on 3,14159265358979323846264338327950288419716939937510. Määritelmän mukaan pii on yhtä kuin ympyrän kehän suhde halkaisijaan (euklidisessa geometriassa). Vaihtoehtoisesti pii voidaan määritellä r-säteisen ympyrän pinta-alan suhteena r-sivuisen neliön pinta-alaan: \frac{\pi r^2}{r^2} = \pi. Joissain analyysin kirjoissa pii määritellään pienimmäksi positiiviseksi luvuksi x, jolle sin(x) = 0.
mä osallistun kuvan kera.
http://www.mlahanas.de/Physics/Bios/images/AlbertEinstein.jpg