Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Antaisitteko tällaisen ihmisen tulla kotiinne toiste?
14.04.2010 |
Hän viipyi meillä reilun tunnin. Sen aikana hän
-nauroi avoimesti mieheni hiusmallille
- kertoi kahvikakun olevan kuivaa ja pahaa ja että hänen lapsensa ei ainakaan tarvitse syödä loppuun
- kertoi, ettei hänelle ole mitään tarvetta ostaa lapsilleen vanhoja lunttuja, eikä ole niin typerä, että kuvittelee jonkun maksavan heidän vanhoista vaatteistaan -> kuultuaan että viikonloppusuunnitelmissa on lastenkirppis
Kommentit (39)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todellakaan! Ei ois tuollaisen ihmisen kanssa mitään yhteistä enkä haluaisin omaa aikaani tuhlata tuollaiseen 'huonoon energiaan'. Aika moukka tyyppi!
ja miksi kutsuisit sinakaan. Selvastikaan et nauttinut hanen seurastaan...
kohtelias olisin jos tapaisin jossain leikkipuistossa tms, mutta en yrittaisi ystavystya sen enempaa.
Jos hänellä olisi samanlainen asenne muuhunkin elämään, voisin hyvinkin pyytää uudestaan kylään koska saisinhan silloin hyvät naurut itsekin. Toisekseen minua ei kyllä haittaa yhtään jos joku ei tykkää mieheni hiusmallista tai omista kirpparisuunnitelmista. Onhan tässä maassa sentään mielipiteenvapaus. Tietenkin jos ihminen ei tekisi muuta kuin arvostelisi minua, se saattaisi käydä aika tylsäksi.
Voisin kommentoida hänen miehensä tukkaa ja kertoa ettei oma mieheni ole bi/kaappihomo joka laittautuu nätiksi. Mieheni ei omista tyylitajua hän on juntti ja hetero, mutta hoitaa miehen roolin täydellisesti.
Kyselisin myös että miltä tuntuu, kun oma mies on kauniimpi ja laittautuu useammin?
Sitten ohimennen kertoisin että näin kirpparilla samalaisen takin ja kengät kuin hänellä on. Että ettei vain käynyt ostamassa niitä sieltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko miehesi, kuivakakku tai vaatteet loukkaantuvat, mutta ei sinun pidä. Mikään noista ei kohdistunut sinuun. Miksi miehesi ei voisi laittautua nätimmäksi, kun on rouvashenkilöitä tulossa kylään?
Edes naamansa voisi kammata.
Sanoiko se suoraan että tarjottava pahaa? Vai koska sanoi lapselleen että ei tartte syödä; että on pahaa/kuivaa (siis onko kakku kuitenkin sinusta ollut kuivaa)?
Jos miehellä on ollut naurettavasti hiukset, niin eikö niin saisi vaikka sisar nauraa moiselle? Oletko itse leikannut tukan kun noin loukkaannuit?
Jos minä lähtisin myymään vaatteita, niin en niistä paljoa rahaa odottaisi saavan. Sanonko silti että vaatteiden myyminen tyhmää?
En itse halua ostaa vanhoja vaatteita lapsilleni, pitäisikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Antaisinko jonkun tulla..." No, kuinka kova halu tällä ihmisellä on sitten tulla teille? Tunkeeko oikein itseään kylään? Olit ilmeisesti kutsunut hänet, ja nyt ihmettelet että vierailu ei mennyt niin kuin odotit. Vieraaltasi tuli suusta sammakoita, jotka eivät nyt ehkä ihan maailman parasta käytöstä osoittaneet. Mutta toisaalta, itsekin vaikutat ihmiseltä joka loukkaantuu aika herkästi. Ketäänhän ei ole pakko kutsua kotiinsa, jos ei tämän seurasta välitä. Aika helppoa, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan tarvittaessa uudet sopivat vaatteet netistä ja lahjoitan vanhat pois (kuluneimmat roskiin). Kavereiden "kirppislöydöt" ovat usein väärää kokoa tms. Ja kyllä, voin nauraa, jos kaverini mies on hiukset pystyssä. Pahaa kuivakakkua en sanoisi pahaksi, mutta en pakottaisi lasta syömään. Relax.
Sitten ohimennen kertoisin että näin kirpparilla samalaisen takin ja kengät kuin hänellä on. Että ettei vain käynyt ostamassa niitä sieltä?
Tai vaihtoehtoisesti "Ai sulla/sun lapsilla on tuollaiset, mä ostin just ihan samanlaiset kirpparilta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kavereiden "kirppislöydöt" ovat usein väärää kokoa tms.
Olen saanut todella paljon sopivia ja laadukkaita vaatteita kirpparilta pikkurahalla. Kyllä mä ainakin tule iloiseksi, kun saan hyvän vaatteen eurolla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo kahvikakun haukkuminen ei ole hyvien käytöstapojen mukaista.
Muuten - saahan ihmisillä mielipiteitä olla. Vaikka erilaisia sellaisia.
Kavereiden "kirppislöydöt" ovat usein väärää kokoa tms.
Olen saanut todella paljon sopivia ja laadukkaita vaatteita kirpparilta pikkurahalla. Kyllä mä ainakin tule iloiseksi, kun saan hyvän vaatteen eurolla...
Jos viettää kaksi tuntia kirpparilla ja tekee kaksi "löytöä" ja mukaan tarttuu myös sälää, jota ei välttämättä käytä, niin se on ajan(=rahan) (ja pikkurahan) tuhlausta.
Kun sattuu kyseessä olemaan siskoni.. Kuulen myös jatkuvasti huomautuksia ulkonäöstäni ja painostani. Hän saattaa hypellä rintsikoissa kotonani luullen että mieheni on hänestä todella kiinnostunut. Hänen lastensa ei tarvitse siivota sotkuja, ei keittiösää eikä leikin jälkeen. Minulla pitää aina olla ruoka yms. valmiina häntä varten, hän saa lainata vaatteitani, koska "näyttää niissä paremmalta kuin minä" ja mielellään mun pitää aina olla lainaamassa rahaakin.. tai eihän nyt 10e tartte siis edes maksaa takaisin.. Jep, ihana sisko mulla..
Jos viettää kaksi tuntia kirpparilla ja tekee kaksi "löytöä" ja mukaan tarttuu myös sälää, jota ei välttämättä käytä, niin se on ajan(=rahan) (ja pikkurahan) tuhlausta.
Eikä netissä roikkumiseen.
Juu. Ei siinä ole mitään vikaa että ostat jos haluat ja saat mielihyvää MUTTA on ihmisiä jotka ei halua myydä vanhojaan kirppiksellä tai sieltä ostaa.
Sanoiko se suoraan että tarjottava pahaa? Vai koska sanoi lapselleen että ei tartte syödä; että on pahaa/kuivaa (siis onko kakku kuitenkin sinusta ollut kuivaa)? Jos miehellä on ollut naurettavasti hiukset, niin eikö niin saisi vaikka sisar nauraa moiselle? Oletko itse leikannut tukan kun noin loukkaannuit? Jos minä lähtisin myymään vaatteita, niin en niistä paljoa rahaa odottaisi saavan. Sanonko silti että vaatteiden myyminen tyhmää? En itse halua ostaa vanhoja vaatteita lapsilleni, pitäisikö?
asiat voi pitää omana tietonaan. Sitä kutsutaan kohteliaisuudeksi. Oletko kuullut?
Alue: Aihe vapaa
viihtyäksemme sen enempää yhdessä. Jossain puistossa voitas vaihtaa muutama sananen ja kohtelias voin olla mutta sen läheisempiin väleihin en ryhtyis