Kertoisitteko kaverillenne jos näette hänestä kuoleman-unia?

Kerro vaan, sen verran tärkeää

Kertoisin.

Äiti kertoi mulle koko lapsuuden, miten näki unia ja enteitä että kuolen nuorena. Arvaa oliko ahdistavaa odottaa milloin enteet toteutuu. Onneksi ei enää pyöri juurikaan päässä ja äitikin on rauhoittunut, kun oon elänyt jo 44 vuotta.

Seurakunnassa oli lapseton nainen, joka kertoi perheellisille naisille yksityiskohtaisesti uniaan, joissa näiden naisten lapset kuolivat mitä hirvittävämmillä tavoilla. Nainen kertoi näkevänsä enneunia, jotka olivat Jumalan lähettämiä.

Revipä tästä?

No en todellakaan kertoisi. Katoisin kyllä pitkään, jos joku tulisi mulle kertomaan kuolemanunista. Juu en halua kuulla niistä. 

Hyi. Mulla kans lapseton katkera kaveri aika joka pelottelee muita kaikilla "enne" unillaan :/

Usein tietenkin, että jollekin kaverille tai hänen lapsilleen käy jotain.

Mutta kerran kun hän pelotteli osuikin omaan nilkkaan. Hänen isänsä sairastui.

Voi jessus. Sanoisin varmaan että sä kans kuolet mun unelmissani joka yö.

Jos unet on enteitä miten se kertominen muuttaisi sitä toteutuuko enne vai ei?

Älä kerro. Unessa nähdyt asiat eivät ole enteitä, eivätkä kerro yksi yhteen siitä mistä luulisit. Kaikki unessa näkemäsi henkilöt edustavat oman itsesi eri puolia. Sinuna olisin huolissani omasta terveydestäni, ei kaverin.

Ja yksittäisen ihmisen aivojen sisäisen kirjanpidon järjestely eli unien näkeminen liittyy ihmisen ulkopuolisen todellisuuden tapahtumiin miten?

Todennäköisesti kyse on jostain ihan muusta, kuin kuolemasta. Onko kaverillasi alkamassa jokin uusi vaihe elämässään? Tienne ovat kenties eroamassa, tai ainakin loittonemassa? Saattaa tietysti olla, että olet jostain syystä huolestunut ystävästäsi. Osaatko miettiä, mikä tuo syy olisi?

Huolehdi omasta terveydestäsi! Sun kupsahduksesta ne taitaa kertoa.

Juu-u sulla on 2-3 kuukautta aikaa, ap!

Laskepa siitä

Unet ovat omaa alintajuntaasi. Onko kaverisi sinulle niin tärkeä, että pelkäät hänen kuolemaansa, oletko kateellinen tms. ja toivot hänen kuolemaansa vai miksi työstät alitajunnassasi hänen kuolemaansa?

Tämä tapahtui yli 30 vuotta sitten. Setäni oli suuttunut kaverilleen, kun tämä oli nähnyt unta setäni kuolemasta. Asia oli kuitenkin painunut taka-alalle ja mies tuli setäni luo saunomaan. Siellä hän pikkupäissään totesi selälleni, että olipa mukava nähdä sinut vielä elossa. Setä suuttui tästä niin, että minun piti viedä keskellä yötä kaveri kotiinsa parinkymmenen kilometrin päähän. Molemmat, sekä setä että kaveri kuolivat noin kuuskymppisinä alle viiden vuoden kuluttua tästä.

Kysy niistä sairauksista, mutta älä kerro unista. Ne voi kertoo tosiaan jostain uudesta alusta joko sinun tai hänen elämässä. Ja vaikka ne oiskin enneunia, niin mitä se hyväjää pelätä etukäteen? Asian, kuten kuoleman,  pelkääminenkin tai siitä puhuminenkin, voi kutsua sitä luokse.

Yhteen aikaan ystävällä meni huonosti, ja koin /luulin että on parantumattomasti sairas ja lähtölaskenta päällä. En kertonut, onneksi.

Sen jälkeen vaihtoi työpaikkaa, rakasti uutta työtä jota teki eläkkeelle asti. Sairastikin vähän mutta parantui, elää täysin hyvää elämää nyt kun asiasta on melkein 20 vuotta.

Älä kerro. Ihmisillä voi olla unia, tuntemuksia (minulla ihan valvetilassa) vaikka siksi kun toinen on uupunut.

En kertoisi. Kenenkään ei ole tarkoitus tietää lähtö aikaansa.