Aina sanotaan, että poikien leikit ovat pelkkää taistelua

Leikkivät paljon erilaisi leikkejä mm.

- kotia, työntävät nukkea rattaissa, hoitavat vauvaa jne.

- legoilla

- junaradalla

- eläimillä

- pehmoleluilla

- autoilla

- ritari- ja sotilasleikkejä

-pyssyleikkejä (tekevät pyssyjä legoista ja kaikesta mahdollisesta)



Poikia on kannustettu leikkimään kaikkea mahdollista, mutta pakko myöntää, että eniten kiinnostaa autot ja kaikenlainen remuaminen. Uhoaminen kuuluu myös kuvioon, tuhoavat myös lelujaan ja kaikkea muuta aina silloin tällöin.



Käyttäytyykö lapsesi rauhallisesti myös muiden samanikäisten poikien seurassa?

Yksinhän jokainen osaa olla kiltti kultapoika, mutta seurassa usein leikit ja käyttäytyminen muuttuvat.

mutta ei vain remunnut. Mutta ulkona leikki todella paljon pienenä, joten ehkä siellä on sitten remunnutkin :-) Mutta aggressiivinen tai jollain tavalla tuhoava en koskaan usko hänen olleen, olisi ollut niin luonteenvastaista. Esim. koulusta ei koskaan ole tullut muuta kuin positiivista palautetta.



Nuorempi on nyt päiväkodissa ja viestiä on tullut että on todella kiltti mutta myös sosiaalinen.



Näin meillä pojat.



ap

Pk: sta tuskin raportoidaan sinulle jokaista päivän tapahtumaa.

Lapsesi voi aivan hyvin olla kuten useimmat muutkin pojat, joskus uhoaa ja remuaa, mutta sinulle ei vain ole sitä erikseen kerrottu.



Oma poikani on myös hyvin kiltti ja sosiaalinen. Uskaltaisin jopa sanoa, että myös poikkeuksellisen empaattinen ja aika älykäs ikäisekseen (4-v).

Ja siltikin löytyy myös se toinen puoli, uhoava ja agressiivinen poika, joka huutaa ja paiskoo ovia, rikkoo leluja ja tönii kavereita ja sisaruksia.



Eri ympäristöissä tulee esiin erilaiset puolet, myös vireystila ja vuorokaudenaika vaikuttaa, samoin lapsen saama huomio. Koko ajan huomion keskipisteenä ollessaan poika osaa olla kuin enkeli, käyttäytyy ihailtavan hyvin ja aivan valloittava.

Myös eri seura saa lapsen käyttäytymään erilailla. Tutumpien kavereiden kesken ottavat enemmän yhteen, vieraampien kanssa leikkii siivosti ja ilman riitoja.

leluja eikä töninyt kavereita. Turhaan minä tässä palstalla vieraille ihmisille mitään vannon mutta näin hän vain oli. Murrosiässä tosin ovetkin paukkuivat välillä eli kyllä hän negatiivisetkin tunteensa on saanut kotona purkaa, ettei nyt siihen tartuta...



Nuorempi poika on päivät päiväkodissa ja viestiä on tullut että on aika herkkä ja kiltti, mutta voihan hän tietekin riehua ja uhotakin, jos eivät sitten jostain syystä vain meille vanhemmille kerro....Vaikea vain kuvitella..



ap

siihen tilaisuuden ja sitten hymähdetään pojat on poikia

Minun poikani on sitten taas sitä villiä sorttia, joka nakertelee pyssyjä näkkileivästä. Mutta toisaalta on myös empatiakykyinen ja hyvin huolissaan esim. sisälle mönkineen koppakuoriaisen kohtalosta.



Kaikki on mitä on, niine ominaisuuksineen jotka hälle on suotu, löytyi pöksyistä sitten pötkö tai viiva. =))