Koulunkäynnin ohjaajan (ent tutkintonimike: koulunkäyntiavustaja) työn stressaavuus ja raskaus
Olen tehnyt 10 vuotta vakituista koulunkäynnin ohjaajan virkaa. Työn määrä on tuplaantunut vuosi vuodelta, samoin erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat. Myös väkivaltaisuuksia on paljon enemmän kuin vuosikymmen sitten. 10 vuotta sitten nautin työstäni (siirryin työhöni vanhusten hoivatyöstä, olen lähihoitaja) Työ koulussa tuntui kepeältä hoivatyöhön verrattuna. Edellisen lukuvuoden aikana kuitenkin työ tuntui yhtä raskaalta kuin työ vanhusten parissa. En näe itseäni enää hoivapuolellakaan, mutta tällä tahdilla ja työn stressaavuudella olen haudassa ennen 50 ikävuotta. Ja olen nyt 39, perheen äiti joten mitään monen vuoden tutkintoa en pysty opiskelemaan.
Kommentit (5)
palkkaus tuossa työnkuvassa on järjettömän huono
Ei pidä paikkaansa, että väkivaltaisuuksia olisi enemmän kuin aiemmin. Ruumiillisen kurituksen käyttö kodeissa harvinaistuu koko ajan, jolloin lapset eivät enää opi väkivallan käyttöä ongelmanratkaisumenetelmänä, eivätkä siten myöskään opi väkivaltaisiksi.
Jep. Kummatkin, opet ja ohjaajat, ovat äärirajoilla. Systeemi on rikki, mutta perheissä ja yhteiskunnassa ja asenteissa on tapahtunut jotakin aivan älytöntä, että tilanne on päässyt sellaiseksi ettei koulun työntekijät enää pärjää lasten kanssa. 20 vuotta sitten oppilaiksi tuli aivan erilaisia lapsia kuin nykyään.
Palkka on tosiaan huono. Toisaalta voit lohduttautua sillä, että työpäiväsi päättyy sillä hetkellä kuin lasten koulupäivä. Opettajan työ jatkuu vielä, mahdollisesti iltaan asti. Myös vastuu on opettajalla.
Miksi et hae esim digihoitajaksi?