Oliko aikoinaan koulussa opetettu joukko-oppi vain suomalainen kuriositeetti?
Kommentit (19)
Muistan opettajan sanoneen, että joukko-opin kehittivät amerikkalaiset, kun Neuvostoliitto ehti ensin avaruuteen. En kyllä vieläkään tajua, mitä tekemistä joukko-opilla oli matematiikan kanssa.
Oli osa Usan New Math -agendaa, jolla taisteltiin Neuvostoliiton avaruusohjelmaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Häh? Kyllä se on ihan aktiivisesti käytössä työelämässä vielä tänä päivänä.
Mutta ei opeteta peruskouluissa matematiikkana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Kyllä se on ihan aktiivisesti käytössä työelämässä vielä tänä päivänä.
Mutta ei opeteta peruskouluissa matematiikkana.
Outoa. Mitä sen sijalla opetetaan?
Tilastotieteilijöilläkin on varmaan kehittyneempiä menetelmiä kuin joukko-oppi. Ehkä jonkinlaisena havainnollistamisvälineenä voisi käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Kyllä se on ihan aktiivisesti käytössä työelämässä vielä tänä päivänä.
Mutta ei opeteta peruskouluissa matematiikkana.
Outoa. Mitä sen sijalla opetetaan?
Aritmetiikkaa ja algebraa ja analyysiä ja geometriaa. Differentiaali- ja vektorilaskennan perusteet lukiossa.
Joukko-oppiin palataan oikeastaan vain syventävillä algoritmien ja todistusten kursseilla. Melko haastavaa saattanut olla noina joukko-oppivuosina monelle lapselle 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh? Kyllä se on ihan aktiivisesti käytössä työelämässä vielä tänä päivänä.
Mutta ei opeteta peruskouluissa matematiikkana.
Outoa. Mitä sen sijalla opetetaan?
Ihan tavallista matikkaa. Et taida nyt tietää, mistä puhutaan. 70-luvulla oli alakoulun matikan kirjoissa kaikenlaisia öttisiä erilaisten rinkuloiden sisällä, ja piti muodostaa lausekkeita, että mikä kuuluu joukkoon A ja mikä joukkoon B ja mikä molempiin. Ja tätä oli ensimmäisillä luokilla todella paljon. Nykyään on ihan normaalia 2+3 = 5 matikkaa samoilla luokka-asteilla.
Vierailija kirjoitti:
Tilastotieteilijöilläkin on varmaan kehittyneempiä menetelmiä kuin joukko-oppi. Ehkä jonkinlaisena havainnollistamisvälineenä voisi käyttää.
Joukot on tehokkaita tietojen käsittelyssä.
Joukko-oppia pidetään yhä perinteisen matematiikan teoreettisena perustana, vaikka psykologisesti ja historiallisesti matematiikassa on ehkä ensi kädessä kyse laskemisesta, tai jostain muusta. Joukko-oppi sinänsä on kyllä ihmisiä nykyäänkin kiinnostava aihe, mutta jostain syystä perinteisen matematiikan opetuksen korvaamista joukko-opista ammentavalla opetuksella ei ilmeisesti ole enää suosittua.
Vierailija kirjoitti:
Muistan opettajan sanoneen, että joukko-opin kehittivät amerikkalaiset, kun Neuvostoliitto ehti ensin avaruuteen. En kyllä vieläkään tajua, mitä tekemistä joukko-opilla oli matematiikan kanssa.
Minulla se tuhosi koko matematiikan opiskelun. Sitä opetettiin ihan liian aikaisin ja oppilaalle, joka on valmistautunut laskemaan, se sekoitti vain koko pakan ja pudotti kärryiltä. Olen oikeasti tästä tosi katkera. Olin todella kiinnostunut matematiikasta (siis laskemisesta, en mistään ihme joukko-opeista) mutta kun tipuin kärryiltä, en päässyt enää takaisin.
Kiroan ihan oikeasti koko typerän joukko-opin.
Joukko-opin avulla pääsee helposti sisään ohjelmointiin. Ne joukko-opin alkiot, unionit, leikkaukset jne auttavat ymmärtämään boolean operaattoreita.
Oli mukavaa, kun ensimmäisellä luokalla tuli matematiikassa jotain ihan uutta. Numerot ja tavalliset laskut hallitsin jo kouluun mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Tilastotieteilijöilläkin on varmaan kehittyneempiä menetelmiä kuin joukko-oppi. Ehkä jonkinlaisena havainnollistamisvälineenä voisi käyttää.
Hmm, ei tietääkseni varsinaisesti ole, vaikka en ehkä ihan ymmärrä, mitä tarkoitat. Joukko-oppi sinänsä on siis ymmärtääkseni ensimmäisen asteen logiikan kielellä esitetty peruskäsitteiden järjestelmä, joka määrittää matematiikan "säännöt" ja lainalaisuudet.
Datan tai vastaavan esittäminen esimerkiksi Venn-diagrammeilla on taas tyylikysymys, eikä asioiden esittäminen joukko-opillisessa tai ensimmäisen asteen loogisessa muodossa ole aina järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastotieteilijöilläkin on varmaan kehittyneempiä menetelmiä kuin joukko-oppi. Ehkä jonkinlaisena havainnollistamisvälineenä voisi käyttää.
Joukot on tehokkaita tietojen käsittelyssä.
Joukoissa myös tyhmyys tiivistyy.
Muistan tuon joukko-opin mutta tajusin samantien, että tämä on ihan täyttä soopaa. Niinkuin olikin, a unioni b kun muualla maailmassa siirryttiin toisen asten yhtälöihin. Nythän päättäjät on ihmeissään, että miten pisan mm. matikan tulokset on niin kaukana maailman kärjestä. a unioni b.
Käytän Boolean-operaattioita päivittäin työssäni. (3D-mallinnus)
Vierailija kirjoitti:
Muistan tuon joukko-opin mutta tajusin samantien, että tämä on ihan täyttä soopaa. Niinkuin olikin, a unioni b kun muualla maailmassa siirryttiin toisen asten yhtälöihin. Nythän päättäjät on ihmeissään, että miten pisan mm. matikan tulokset on niin kaukana maailman kärjestä. a unioni b.
Pisa-tutkimuksia ei ollut olemassakaan silloin kun noita opetettiin, kyse oli 70-80 -luvuista. Eli nykyiset 50-vuotiaat ovat noita opetelleet. Eivät nuoremmat.
Häh? Kyllä se on ihan aktiivisesti käytössä työelämässä vielä tänä päivänä.