Kuinka normaalipainoinen kehtaa hakea syömishäiriöön apua
Pelottaa ettei minua oteta vakavasti. Ajatukset pyörii laihduttamisessa ,kaloreissa, ruoassa jne 24/7. Hetkittäin näen itseni ihan sopivan kokoisena mutta joudun päivittäin mittaamaan ja punnitsemaan sekä valokuvaamaan/videoimaan itseäni todistaakseni itselle etten ole lihava. Silti näen peilissä itseni suuri kokoisena. Kalorit ei saa ylittää 1000 päivässä, piilotaan välillä myös ruokaa/esitän miehelleni että olen syönyt hyvin. Tätä on jatkunut jo 8kk, en tiedä mitä teen. Alipainossa en ole joten en kehtaa hakea apua vaikka tiedän että kyse on mielensairaudesta.
Kommentit (7)
Mitä muuta teet kuin tarkkailet itseäsi?
Ei sinua välttämättä otetakaan. Varaudu Ketipinor-reseptiin.
Mä sain apua bulimiaan vaikka olin/olen normaalipainoinen. Lääkitys auttoi kovasti.
Ihme että tätä huomionhakuista prinsessatautia ei esiinny maissa missä on nälänhätä.Olette tekin kermapérseitä saàtana.
Apua saa ja kannattaa hakea aina kun kokee jonkun asian itselle ongelmaksi. Voi olla, että asiaa joutuu selittämään hieman laajemmin asiantuntijalle, jos hän ei äkkiseltään päällepäin huomaa tai ymmärrä ongelmaa. Mutta silti apua kannattaa hakea. Esimerkiksi itse sosiaalisena ja iloisena, energisenä ihmisenä olen hakenut apua (lääkitystä) esiintymisjännitykseen, vaikka en ole ujo tai arka, en vaikuta sulkeutuneelta tai ahdistuneelta, ja olen pidemmän kaavan kautta joutunutkin selittämään omaa kokemustani ja saanut tarvittavan avun. Tsemppiä!
hae apua! kyseessä on mielen sairaus, joka voi näkyä tai olla näkymättä kehossa. kyseessä silti yhtä huomiota ja hoitoa kaipaava tilanne. tsemppiä! ite oon vihdoin vuosien jälkeen melkeimpä kokonaan parantunut, joten uskon että säkin pystyt siihen <3
Kehtaat. Hae apua.