Ystävällä raskas elämäntilanne. Olen auttanut ja tukenut mutta en jaksa enää
Lähes vuoden ajan olen kuunnellut ja yrittänyt auttaa eri tavoin. Ymmärrän että on raskasta ja haluan auttaa. Hän käyttäytyy silti välillä todella inhottavasti, puheisiin ei voi luottaa ja tekee monenlaisia temppuja. Tuntuu että haluaa vain hyötyä pelkästään. Mitä tekisit tilanteessani? En haluaisi hylätä toista vaikeassa tilanteessa. Mutta käy itselle niin älyttömän raskaaksi tämä.
Kommentit (16)
Otat jämäkän otteen tilanteeseen ja määrität itsellsi rajat.
Millä tavalla hän käyttäytyy inhottavasti?
Jos ei voi luottaa ja tekee temppuja, miksi olet tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Jos ei voi luottaa ja tekee temppuja, miksi olet tekemisissä?
No muuten kyllä näiden temppujen jälkeen en olisikaan. Mutta tuntuu etten voi hylätä juuri nyt kun hänellä on raskas elämäntilanne
Rajoita kanssakäymistä. Joka puheluun ei tarvitse vastara, eikä aina tarvitse tapaamisen onnistua. Sanot että sulla on muita menoja ja kiireitä.
Ei tarvitse hylätä mutta otat välimatkaa
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse hylätä mutta otat välimatkaa
Olen nyt ottanutkin. Mutta sitten jossain vaiheessa taas tulee hänen yhteydenotto joka saa aikaan paskan fiiliksen.
Tuttua. Minullakin oli lapsuuden ystävä, jonka elämä tuntui kulkevan vain vaikeuksista toiseen. Yritin tuoda hänelle iloa ja muuta mietittävää, mutta olin myös kuuntelijana ja ihan konkreettisena apuna (yösija, lapsenhoitoa, arjessa auttamista). Hänen ajatuksensa tuntuivat vain kietoutuvan yhä tiukemmin ikäviin asioihin. Hän ymmärsi onneksi hakea ammattiapua. Samoihin aikoihin vetäydyin itse vähän etäämmälle, en enää jaksanut kannatella koko kuviota.
Olemme tänä päivänä tekemisissä, mutta välissä oli kyllä pitkä tauko. Hän voi nyt paremmin, mutta synkkyys vaanii selvästi kulman takana.
Hipi hipi,hei !!
Ens viikolla alkaa loma,viisi viikkoa.
Silloin on aikaa istua terasseilla.
Ihanaa,olutta ja terasseita.
Terv.Tampereelta :)
Älä ainakaan enää anna hänelle sitä hetken helpotusta toimia hänen oksennussankonaan vaan alat vaatia häneltä ratkaisuja tilanteeseen. Kyseenalaista hänen toimintansa.
Onko muuten kyseessä alkoholisti?
Aika nostaa kissa pöydälle. Sanot suoraan, ettet enää jaksa hänen marinaansa/syyllistämistään tai mitä hän tekeekään.
Jaa "paska olo"? Voisit ehkä opetella nimeämään tunteitasi, niin ehkä niiden käsittely helpottuisi.
Tunnetko kenties syyllisyyttä, väsymystä, ahdistusta, rasittuneisuutta, turhautumista, pettymystä ja mitä niitä muita kymmeniä negatiivisia tunteita onkaan.
Puhelimeen voi myös olla vastaamatta, ja puhelinvastaaja on hyvä poistaa kokonaan käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Aika nostaa kissa pöydälle. Sanot suoraan, ettet enää jaksa hänen marinaansa/syyllistämistään tai mitä hän tekeekään.
No tästä seuraisi kauhea marttyyridraama ja mököttäminen. Ei kestä muutenkaan pientäkään kritiikkiä, eikä pysty keskustelemaan asioista. Haluaisin ystävällisesti kyllä hänelle vähän laittaakin rajoja tai kertoa miltä hänen käytös välillä tuntuu. Mutta siitä ei seuraisi muuta kuin syyllistämistä. Huoh
Ok