Miten vanha pitää olla että voi käyttää tuntemattomasta naisesta sanaa rouva?
Itseltäni lipsahti se sana äsken ja olen vasta 56. En tiedä enkä välitä onko kyseinen nainen naimisissa mutta olenko tullut vanhaksi kun sana rouva tuli vaistomaisesti?
Kommentit (51)
Kyllä minua on rouviteltu synnärillä. Olin 21-v tuolloin. Itsekin rouvittelen asiakkaita.
Olen 5-kymppinen ja pari päivää sitten minua kutsui rouvaksi joku parikymppinen myyjäpoika. En edes tajunnut ensin, että hän yritti puhua minulle.
En pidä rouva-nimityksestä. Olisin mieluummin vaikka täti, koska siinä olisi sentään jotain huvittavaa.
En tiedä, en osaa käyttää rouva-sanaa. Ei meillä päin puhuttu niin. Vaikka isäni teititteli omaa äitiään, ei hänkään tätä tai ketään muutakaan koskaan rouvaksi kutsunut
yli 45v naista voi kutsua vanhemmaksi rouvaksi
Käytän sanaa rouva herkästi esimerkiksi selkeästi ikääntyneistä naisista, enkä välttämättä tiedä siviilisäätyä. Rouva on kielenkäytössäni erittäin kunnioittava nimitys. Olen käyttänyt sanaa niin kauan kuin muistan, mutta alan olla jo itsekin rouvaiässä.
Jos Ranskassa ollaan, niin ihan lapsenkin on syytä osata merci, madame.
Muuten sanotaan merci qui, merci mon chien.
Euroopasta palattua rouvittelu tuntuu ihan mukavalta nuortenkin suusta.
Minä olen nyt 32-vuotias ja olen koko kymmenen vuotisen hoitajan urani kutsunut potilaita rouviksi, koska se on ollut työpaikoillani tapana.
Omasta suustani rouva on tullut jo hyvin nuoresta asti, jos on pitänyt puhutella jotain vierasta, vanhempaa naista (60 +), esim. ruokakaupan kassalla: "rouva hei, teiltä taisi jäädä tänne sinappi!"
Minua on rouviteltu satunnaisesti noin nelikymppisestä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nyt 32-vuotias ja olen koko kymmenen vuotisen hoitajan urani kutsunut potilaita rouviksi, koska se on ollut työpaikoillani tapana.
Näinpä. Kaikki eivät muuten siitä rouvittelusta tykkää eikä siitäkään, että kutsutaan pelkällä sukunimellä, paitsi jossain vastaanotolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nyt 32-vuotias ja olen koko kymmenen vuotisen hoitajan urani kutsunut potilaita rouviksi, koska se on ollut työpaikoillani tapana.
Näinpä. Kaikki eivät muuten siitä rouvittelusta tykkää eikä siitäkään, että kutsutaan pelkällä sukunimellä, paitsi jossain vastaanotolla.
Mitä sen tilalle? Miten pitäisi kutsua naista, jonka nimeä ei tiedä? Ei saa tytötellä, naiseksi kutsuminen kuulostaa oudolta, eikä saa ämmitellä tai mummotella. Ai niin, aina voi sinutella tai teititellä.
Vaikeaa on kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nyt 32-vuotias ja olen koko kymmenen vuotisen hoitajan urani kutsunut potilaita rouviksi, koska se on ollut työpaikoillani tapana.
Näinpä. Kaikki eivät muuten siitä rouvittelusta tykkää eikä siitäkään, että kutsutaan pelkällä sukunimellä, paitsi jossain vastaanotolla.
Mitä sen tilalle? Miten pitäisi kutsua naista, jonka nimeä ei tiedä? Ei saa tytötellä, naiseksi kutsuminen kuulostaa oudolta, eikä saa ämmitellä tai mummotella. Ai niin, aina voi sinutella tai teititellä.
Sinuttelu kelpaa ihan hyvin. Tai jos viittaa henkilöön, voi puhua asiakkaasta tai tosiaan vaikka naisesta. Rouvasta tulee mieleen suomifilmien tantat.
Onko AP siis mielestään vanha, kun kutsuu toista rouvaksi eikä tädiksi?
Tässähän ei nyt kysytty sitä minkä ikäistä naista saa rouvitella, vaan minkä ikäisenä on ok ruveta rouvittelemaan muita.
Vierailija kirjoitti:
Jos Ranskassa ollaan, niin ihan lapsenkin on syytä osata merci, madame.
Muuten sanotaan merci qui, merci mon chien.
Euroopasta palattua rouvittelu tuntuu ihan mukavalta nuortenkin suusta.
Saksassa ihan vasta täysi-ikäistynyttäkin kutsutaan tuovaksi siviilisäätyyn katsomatta. Sehän on kohteliasta. Suomessa menee herne nenään jos menee vahingossa puhuttelemaan toista liian kohteliaasti.
Vaikeaa on kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nyt 32-vuotias ja olen koko kymmenen vuotisen hoitajan urani kutsunut potilaita rouviksi, koska se on ollut työpaikoillani tapana.
Näinpä. Kaikki eivät muuten siitä rouvittelusta tykkää eikä siitäkään, että kutsutaan pelkällä sukunimellä, paitsi jossain vastaanotolla.
Mitä sen tilalle? Miten pitäisi kutsua naista, jonka nimeä ei tiedä? Ei saa tytötellä, naiseksi kutsuminen kuulostaa oudolta, eikä saa ämmitellä tai mummotella. Ai niin, aina voi sinutella tai teititellä.
Täysi-ikäisen tytöttelyä on kyllä epäkunnioittavan kuuloista. Naiset saavat keskenään puhua toki itsestään halutessaan tyttöinä.
Se voi tulla vahingossa keneltä tahansa, hätätilanteessa. Mutta rouva sanaa ei saisi sanoa. Osa on neitejä nimittäin, kuten itsekin.
Kyllä minkä ikäisenä vaan on sopivaa kutsua vanhempia naisia rouviksi.
Olen aina rouvitellut. Oikeastaan en pidä ollenkaan sinuttelusta. Etunimellä puhuttelevat asiakaspalvelijat ja puhelinmyyjät ärsyttävät eritoten.
Aion sanoa tulevaisuudessa jokaiselle rouvittelijalle, että järkyttää rouvittelu että kauheaa on.
Niin, miksi naisia ylipäätään nykyisin kutsutaan siviilisäätyä korostavalla nimityksellä? Hassuinta asiassa on, että osa rouvittelusta perustuu arvoon tai ammattiin. Rouva presidentti tai rouva luutnatti, vaikka olisivat naimattomia.