Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tahalteen??

Vierailija
04.06.2022 |

Se on tahallaan!!

Kommentit (33)

Vierailija
1/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajattelitko kerätä kaikki oppimattomien sananparret ja ottaa niistä itseesi?

Vierailija
2/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulee pitkä lista jos kaikki puhekielen tai murresanat aiot listata virheelliseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi se olla myös vasiten tai kurisillaan.

Vierailija
4/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hienoa, aloittaja, että alat nyt huomata, että ihmiset puhuvat eri tavoilla. Monella on sukulaisia ympäri Suomea, joten tämä asia tulee tutuksi jo varhain. Seuraavaksi kannattaa lakata ottamasta itseensä siitä, että murteita on olemassa.

Vierailija
5/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varsintahallaa se kylläkii on oikein. Elä tule tänne höpisemmää jos et tiijä

Vierailija
6/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko tuo muka murresana? Luulin, että nuoriso ei osaa enää puhua:D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksihän kieli "junttiutuu" vaikka kaikilla on vähimmäismäärä äidinkieltä ollut koulussa ainakin?

Vierailija
8/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

miksihän kieli "junttiutuu" vaikka kaikilla on vähimmäismäärä äidinkieltä ollut koulussa ainakin?

Koulun äidinkielenopetuksen tavoitteena ei ole saada puhua ihmisiä tietyllä tavalla, vaan ennen kaikkea opettaa yleiskieltä ja erilaisia tekstilajeja. 

Siinä, että kielessä on erilaisia murteita, ei ole mitään junttia. Yleiskielikin on murteista muodostettu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksihän kieli "junttiutuu" vaikka kaikilla on vähimmäismäärä äidinkieltä ollut koulussa ainakin?

Koulun äidinkielenopetuksen tavoitteena ei ole saada puhua ihmisiä tietyllä tavalla, vaan ennen kaikkea opettaa yleiskieltä ja erilaisia tekstilajeja. 

Siinä, että kielessä on erilaisia murteita, ei ole mitään junttia. Yleiskielikin on murteista muodostettu.

no en mie murteita meinannu sillä junttiutumisella.

Vierailija
10/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksihän kieli "junttiutuu" vaikka kaikilla on vähimmäismäärä äidinkieltä ollut koulussa ainakin?

Koulun äidinkielenopetuksen tavoitteena ei ole saada puhua ihmisiä tietyllä tavalla, vaan ennen kaikkea opettaa yleiskieltä ja erilaisia tekstilajeja. 

Siinä, että kielessä on erilaisia murteita, ei ole mitään junttia. Yleiskielikin on murteista muodostettu.

no en mie murteita meinannu sillä junttiutumisella.

Mitähän sitten tarkoitit?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä on ihan tahalteen munasilteen, aina kun palstailen.

Vierailija
12/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai nämä:

lähden kotoolta = lähden kotoa

en halua lihota = en halua lihoa

hänellä on ongelmia psyykkeessään = hänellä on mielenterveysongelmia

nytte = nyt

morsiammen = morsiamen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tai nämä:

lähden kotoolta = lähden kotoa

en halua lihota = en halua lihoa

hänellä on ongelmia psyykkeessään = hänellä on mielenterveysongelmia

nytte = nyt

morsiammen = morsiamen

Kotoolta, kotoota, kotoonta ovat murteellisia muotoja.

Lihota ja lihoa ovat rinnakkaismuotoja.

Se, että jotkut taivuttavat sanan psyyke tavallisen e-nominin tapaan, ei ole mikään ihme. Eihän noita poikkeuksellisia e-sanoja ole kuin psyyke, jade, nukke ja nalle.

Nytte on murteellinen muoto.

Morsian-sanan genetiivi lausutaan pitkällä m:llä, joten ei ihme, että toisilla menee sekaisin.

Vierailija
14/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

"lihota" ei ole mikään verbin "lihoa" rinnakkaismuoto vaan yksinkertaisesti väärin, jos sitä käytetään lihoa -muodon paikalla. "Salaatti ei lihota mutta pullalla voi lihoa".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

"lihota" ei ole mikään verbin "lihoa" rinnakkaismuoto vaan yksinkertaisesti väärin, jos sitä käytetään lihoa -muodon paikalla. "Salaatti ei lihota mutta pullalla voi lihoa".

Olisko sulla jokin lähde tälle? Kielitoimiston sanakirjasta se kyllä löytyy, eikä sitä vääräksi mainita, vaikka sanotaan, että lihoa on tavallisempi.

Vierailija
16/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksihän kieli "junttiutuu" vaikka kaikilla on vähimmäismäärä äidinkieltä ollut koulussa ainakin?

Koulun äidinkielenopetuksen tavoitteena ei ole saada puhua ihmisiä tietyllä tavalla, vaan ennen kaikkea opettaa yleiskieltä ja erilaisia tekstilajeja. 

Siinä, että kielessä on erilaisia murteita, ei ole mitään junttia. Yleiskielikin on murteista muodostettu.

no en mie murteita meinannu sillä junttiutumisella.

Mitähän sitten tarkoitit?

että ihan peruskieliopit menee pyllyä päin. jopa julkimediassaki puhutaan miten sattuu niin että korvat soi. esim. sekä-että-sääntö. ja niin tämä kuin tuokin.

Vierailija
17/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

miksihän kieli "junttiutuu" vaikka kaikilla on vähimmäismäärä äidinkieltä ollut koulussa ainakin?

Koulun äidinkielenopetuksen tavoitteena ei ole saada puhua ihmisiä tietyllä tavalla, vaan ennen kaikkea opettaa yleiskieltä ja erilaisia tekstilajeja. 

Siinä, että kielessä on erilaisia murteita, ei ole mitään junttia. Yleiskielikin on murteista muodostettu.

no en mie murteita meinannu sillä junttiutumisella.

Mitähän sitten tarkoitit?

että ihan peruskieliopit menee pyllyä päin. jopa julkimediassaki puhutaan miten sattuu niin että korvat soi. esim. sekä-että-sääntö. ja niin tämä kuin tuokin.

Puheella on ihan oma sisäsyntyinen kielioppinsa. Sitä ei opita koulussa äikäntunnilla. Koulussa opitaan yleiskieltä, kirjoittamista. Puhe syntyy hetkessä, kirjoitus hitaammin. Siksi niiden kielioppeja ei oikein voi vertailla keskenään.

Se, että puhe ja kirjoitus eroavat toisistaan, ei liity junttiuteen, vaan se on ihan luonnollinen asia.

Vierailija
18/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ajattelitko kerätä kaikki oppimattomien sananparret ja ottaa niistä itseesi?

Oppimattomien? Murresana ei ole oppimattomuuttaa.

Vierailija
19/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen lämpimästi, että tarkastelette kieltä mieluummin mielenkiintoisena asiana kuin sellaisena, joka herättää vihaa. Esim. koti-paradigma on ihan hauska. Nykykielessä sisäpaikallissijat menevät näin:

talossa (olosija)

talosta (erosija)

taloon (tulosija)

Koti-paradigmassa taas on kaksi kivettynyttä muotoa, kotona (olosija) ja kotoa (erosija). Nämä ovat sellaisia sijamuotoja, jotka ovat jo kauan sitten kadonneet. Kotona toki on samannäköinen kuin essiivi, mutta se ei oikeasti ole essiivi – essiivi on esimerkiksi lauseessa työskentelen opettajana. Tuo sama kivettynyt olosija on ajan ilmauksissa, esim. viime kesänä, ensi jouluna. Murteissa tavataan koti-paradigmassa etenkin erilaisia erosijoja, esim. kotoonta. Sille on olemassa oma nimikin, eksessiivi.

Vierailija
20/33 |
04.06.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tai nämä:

lähden kotoolta = lähden kotoa

en halua lihota = en halua lihoa

hänellä on ongelmia psyykkeessään = hänellä on mielenterveysongelmia

nytte = nyt

morsiammen = morsiamen

Ongelmia psyykkeessään = hullu

Jos enempi ongelmia psyykkeessään = rekihullu

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi seitsemän