Miten te muut köyhät jaksatte laskea senttejä?

Joskus mä ajattelen kyllä että tähän on joku muutos saatava. Joko mun on vaihdettava alaa tai jotain...

päähän ja stressaa, kun jokaisesta pienestäkin ostoksesta tulee huono omatunto, jos ostos on "turha". Esimerkiksi kuljen bussilla kotiin ja tapanani on ollut ostaa suklaapatukka tms. bussiin. Nyt kun meillä on todella tiukkaa niin sitten tuostakin itsekseen potee huonoa omaatuntoa, vaikka ostos on luokkaa 0.5e. Todella stressaavaa aikaa muutenkin, pientä kinaa tulee helposti parisuhteeseen yms. sinänsä harmi ja tavallaan alkaa keljuttamaan vielä enemmän, kun turhaan nahistelee jostain raha-asiasta puolison kanssa jne.



M35

kun jäin eka kerran äitiyslomalle ja hoitovapaalle.



Minusta tuntuu, että köyhäilystä on tullut minulle jo ideologia. Minua ei häiritse oikeistaan yhtään ettei ole rahaa törsättäväksi ja pitää aina tarkoin miettiä mitä voi ostaa.



Kiusallisia tilanteita aiheuttaa vain se, että muut ihmiset pitävät meitä rikkaina.

ja elämässä on isompiakin murheita. minulle esimerkiksi isompi asia on jos joku on vienyt invapaikan parkkipaikaikalta ilman lätkää. siinä jää ruokaostokset tekemättä vaikka rahaa olisi makaroneja ostaakin.



eli mieheni on työttömänä ja minä tällä hetkellä sairaspäivärahalla. olin auto-onnettomuudessa puoli vuotta lapseni syntymän jälkeen ja nyt rullailen tuolilla ympäriinsä. se pistää asiat uuteen tärkeysjärjestykseen.

pitääkin olla kiitollinen siitä, että saa olla terve! Ja niin olenkin:). Mutta silti köyhäily OTTAA välillä päähän. Just tuo mitä M35 kuvaili, että jokaisesta turhasta ostoksesta tulee huono omatunto.



Nytkin just mietin, että pitikö tosiaan mennä ostamaan lapsille se yksi ylimääräinen pulkka, lämpimämmät hanskat tytölle (oisko se pärjännyt niillä vanhoillakin?) tai pojalle hienompi takki alesta? Ei en isoja ostoksia ole. Mietin myös, että pitäiskö nyt koko kevään ajan yrittää lopettaa kaikenlaisten herkkujen ostaminen. Iso säästö siitäkin tulisi!



ap

Näköjään huono omatunto on normaali ilmiö, kun yrittää pitää perheen talouden kasassa tai ainakin olen yrittänyt niin ajatella, että se on merkki siitä, että välittää...



Tosiaan harmittaa, että usein tulee vaimolle hieman "tiuskaisten" sanottua, että ei tarvita sitä tai tätä, kun hän pääasiassa hoitaa kauppareissut, kun olen töissä. Typerä käytösmalli ja ihan oma vikani. Olen kyllä pyrkinyt pääsemään siitä eroon. Mutta jotenkin usein asiat symboloituvat tuohon suklaapatukkaan, kun ensin itselläni on siitä ollut huono omatunto ja sitten tulen väsyneenä kotiin ja siellä on ostettu tavaraa/ruokaa moninkertaisilla summilla. Tietysti suurin osa niistä on ihan tarpeeseen.



Joo, mutta tää on tälläistä eikä nyt maailman vakavin ongelma, mutta kummasti arkielämään silti vaikuttaa.



Tsemppiä!



M35

Nytkin just mietin, että pitikö tosiaan mennä ostamaan lapsille se yksi ylimääräinen pulkka, lämpimämmät hanskat tytölle (oisko se pärjännyt niillä vanhoillakin?) tai pojalle hienompi takki alesta? Ei en isoja ostoksia ole. Mietin myös, että pitäiskö nyt koko kevään ajan yrittää lopettaa kaikenlaisten herkkujen ostaminen. Iso säästö siitäkin tulisi!

ap

EI, ne ei ole isoja ostoksia, mutta mä olen ollut tilanteessa jossa en voinut kokea huonoa omaatuntoa siitä 50sentin suklaasta, koska MULLA EI TOSIAAN OLLUT MAHDOLLISUUTTA OSTAA SITÄ. Ja senkin kesti kun oli kovin vähän vaihtoehtoja.

Talous on tosi huonossa jamassa. Henkisesti olen ihan loppu. Mies sairastui masennukseen ja on pitkällä sairaslomalla. Itse yritän tehdä viikonlopputöitä oman pienipalkkaisen työni lisäksi. Mihinkään turhaan ei ole varaa, ei aina edes välttämättömään. Lapset kärsivät myös. En tiedä kauanko jaksan tätä.

Kaikki rahat menee elämiseen ja tiukkaa tekee. Onneksi kohta voin yrittää päästä takaisin työelämään. Oma valintahan tämä tietysti on ollut jäädä hoitovapaalle.



Pelottaa vaan kun on tällainen tilanne, että tulenko edes työllistymään...

Oletko hyvä yhdistelemään edullisia asuja tms. silmää kauneudelle vai mikäköhän on syynä?:) Ihan ystävällisellä mielellä kyselen...

Vaihda miestä rikkaampaan. Niin minä tein kun alkoi ahdistaa taloudellinen tilanne. Nyt ei ole ongelmia paitsi katkera ex joka taistelee lapsista.

Nytkin just mietin, että pitikö tosiaan mennä ostamaan lapsille se yksi ylimääräinen pulkka, lämpimämmät hanskat tytölle (oisko se pärjännyt niillä vanhoillakin?) tai pojalle hienompi takki alesta? Ei en isoja ostoksia ole. Mietin myös, että pitäiskö nyt koko kevään ajan yrittää lopettaa kaikenlaisten herkkujen ostaminen. Iso säästö siitäkin tulisi! ap

EI, ne ei ole isoja ostoksia, mutta mä olen ollut tilanteessa jossa en voinut kokea huonoa omaatuntoa siitä 50sentin suklaasta, koska MULLA EI TOSIAAN OLLUT MAHDOLLISUUTTA OSTAA SITÄ. Ja senkin kesti kun oli kovin vähän vaihtoehtoja.

kuka tässä köyhin on, vai mitä? Kyllä meilläkin on kohta se tilanne, ettei mitään suklaapatukoita yms. ostella. Ei tilanne naurata muakaan yhtään kun tilillä kohta 0 € ja seuraava raha tulee joskus kuun 15 päivä. Ja silloin tietty erääntyy iso kasa laskujakin! Jos ne laskut edes ois jotain parinkympin laatua, mutta kun ne on aina pari-kolmesataa vähintään.

Laskut oon kyllä yrittänyt aina maksaa eräpäivänä ja tähän saakka onnistunutkin siinä. Mutta ei tod ole kivaa kun ei ole varaa ostaa esim. itselle kenkiä. Talvikengät hajoo kohta käsiin! Mutta kyllähän lapsilla pitää ruokaa pöydässä olla ja heillä edes siistit vaatteet päällä.

Mitään kalliita matkoja ei voida todellakaan harrastaa. Hyvä jos on sukuloimaan varaa lähteä. Maksaahan bensatkin jo...

Meillä onneksi tämä tilanne on suht tilapäistä. Miehen tienestit paranee kesällä ja ehkä mun firmallakin alkaa taas mennä paremmin. Sääliksi käy teitä, joilla tällainen tilanne päällä koko ajan!

Ap