Jos olette hakeneet yliopistoon, menettekö kaikkiin pääsykokeisiin?

Itselleni opiskelu on ja tai on ollut niin haastavaa, että olen keskittynyt täysillä sen paikan hakemiseen, johon eniten haluan.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni opiskelu on ja tai on ollut niin haastavaa, että olen keskittynyt täysillä sen paikan hakemiseen, johon eniten haluan.

Mullekin opiskelu on haastavaa ja mulla on vaikea päättää mitä haluaisin opiskella. Sen vuoksi haen melkein joka vuosi jonnekin opiskelemaan, mutta en yleensä pääse edes pääsykokeisiin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni opiskelu on ja tai on ollut niin haastavaa, että olen keskittynyt täysillä sen paikan hakemiseen, johon eniten haluan.

Mullekin opiskelu on haastavaa ja mulla on vaikea päättää mitä haluaisin opiskella. Sen vuoksi haen melkein joka vuosi jonnekin opiskelemaan, mutta en yleensä pääse edes pääsykokeisiin.

ap

Tänä vuonna taitaa tulla ennätys, kun olen menossa kaksiin pääsykokeisiin. Toiseen ei tarvinnut valmistautua ja toinen oikeasti kiinnosti.

ap

Jep tein samaa vuosia. Joskus valmistauduin pääsykokeisiin puolivillaisesti, joskus en ollenkaan. Joskus menin kokeilemaan ja joskus en. Lopulta pääsin AMK:hon sisään yllätyksekseni alalle, joka oli vähän hutipäätös ja olin sen verran venkoillut asian kanssa, että tartuin vihdoin tilaisuuteen ja menin. Vähän takkuisesti on alkanut ja toivon, että olisin miettinyt vähän tarkempaan mihin rupesin. Toisaalta olisi ehkä kaduttanut jos olisin nyt keväällä hakenut ja en olisi taas päässyt mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni opiskelu on ja tai on ollut niin haastavaa, että olen keskittynyt täysillä sen paikan hakemiseen, johon eniten haluan.

Mullekin opiskelu on haastavaa ja mulla on vaikea päättää mitä haluaisin opiskella. Sen vuoksi haen melkein joka vuosi jonnekin opiskelemaan, mutta en yleensä pääse edes pääsykokeisiin.

ap

Kiitos kommentistasi. Luulen, että yksi suurimpia vaikeuksia opiskelupaikan suhteen on se, että ei itse täysillä usko siihen, että haluaa päästä opiskelemaan jotain. On helpompaa yrittää löytää reitti, jos on olemassa päämäärä kuin löytää reitti, jollei ole edes pientä mielikuvaa siitä, mihin haluaa edetä.

- En haluaisi sortua tässä "amerikkalaistyyliseen" hehkutukseen, kuinka kovissa paineissa syntyy timantteja ja kuinka jokainen, joka haluaa voi olla mijardööri ja tuleva nobel voittaja. Mutta sen sanon, että ellen itse olisi uskonkut "omaan juttuuni", niin en usko että minua väheksyneet ja pilkanneet olisivat minulle haluamani opiskelupaikan tarjonneet. 

Eli Ap päätä ensin mihin haluaisit edetä. Ei sinun tarvitse tietää tässä vaiheessa sitä mitä loppuikäsi tulisit mahd. tekemään tai missä toimimaan. Mutta sanotaanko, että aattele vaikka aluksi, että missä näet itsesi heinäkuussa? - Entä Joulukuussa tai vaikka vuoden päästä?

Tämän jälkeen voit pohtia pidemmälle missä olet tai haluaisit olla vaikka kolmen tai viiden vuoden päästä? 

Kun olet tällaisen kartoituksen tehnyt, niin on "jo" vähän helpompaa lähteä kartoittamaan vaihtoehtoja, miten voisit seuraavaksi yrittää edetä. 

Ole myös itsellesi armollinen. Kuka ei tee virheitä, niin mahtaako tehdä mitään muutakaan? - Toisinaan on siis uskallettava lähteä ja mennä. Välillä  on fiksumpaa hetkeksi istua -alas ja olla menemättä, vaikka houkutus olisi suuri hypätä suin päin.

Lujasti tsemppiä!