Hei navetta ihmiset.

mutta ei se kyllä hyvä ollu, kun olivat ppieniä. Kolmevuotiasta potkaisi kanttura. Nyt osaavat olla itekseen kotona sen ajan.

mutta olen kasvanut karjatilalla, (opiskelen nyt "agrologiaa").



Mieluummin tietysti niin, että saisi lapset hoitoon töiden ajaksi, mutta joillakin toimii se, että ottaa lapset mukaan. Jos esim. onnistuu järjestämään johonkin toimistoon tms. huoneeseen nukkumapaikan tai jotain tekemistä niille siellä...

Lypsykarjaa meillä ei ole, eli sinänsä ei kuitenkaan tarvitse tuntia paria kauempaa olla. Melkein 2v ikään asti ihan vaunuissa katsoneet, sitten tehtiinkin niin että tuotiin leluja yhteen nurkkaukseen (ladossa), ja siinäpä sitä sitten onkin leikitty. Tietenkin pitää koko ajan seurata mitä lapsi tekee. Ja olen sitten ottanut välillä hommiin mukaankin. Vähän riippuen mitä teen.

Meillä asui mamma eli hän toimi lastenvahtina lypsyaikaan. Mutta esim. minä olin aika usein lypsyllä mukana; kun lehmiä otettiin sisälle, mut laitettin sellaiseen vasikkakarsinaan.

Samoin, jos mamma ei ehtinyt vahtimaan, minä tai siskot nukuttiin sisällä ja isä tai äiti kävi välillä katsomassa tilanteen.

Me käymme aamulypsyllä miehen kanssa vuoroaamuin. Toinen jää sisälle laittamaan eskaria taksiin ja laittamaan pienemmille aamupalaa ja toinen lähtee klo 05 lypsylle. Minun lypsyaamujen jälkeen isäntä menee myöhemmin vielä sitten tekemään joitain rehustukseen liittyviä töitä, jotka eivät minulta onnistu.



Iltapäivisin pienimmät ovat 4h perhepäivähoitajalla, jotta pääsemme yhdessä yhtäaikaa navettaan. Saamme tehtyä silloin sellaiset hommat joihin tarvitaan kahta.

Viikonloppuisin lapset ovat isovanhempien luona iltapäivät.



Kyllähän tämä järjestelyä vaatii ja joustoa kaikilta osapuolilta.