Millä tavalla elämänne on muuttunut, kun vertaa kolmen vuoden taakse?

Olen jäänyt eläkkeelle.

Olen vaihtanut työpaikkaa ja muuttanut toiselle paikkakunnalle.

Olen vaihtanut työtä kahdesti. Parempaan suuntaan onneksi.

Olen myynyt talon ja ostanut toisen - muuttanut.

Olen lihonut noin 7kg.

Lapset ovat kasvaneet ja elämänvaihe on siksi erilainen. Vapaa-aikaa on enemmän.

Yksi sijoitus poiki hyvin ja tunnen itseni vähän varakkaammaksi, vaikkei summa ole mikään massiivinen.

Inhoan ihmisiä enemmän. Inhoan tyhmiä takapajulan tyhjäaivoja.

Elämä hymyilee. Selkä paremmassa kunnossa leikkauksen ansiosta ja työura takana päin.

Ei mitenkään ja se tässä onkin ongelma kun jäänyt jumiin elämässä. Nyt kokeillaan masennuslääkityksen avulla saisiko aloitekykyä ja energiaa edetä elämässä.

Ryhmäliikunta on jäänyt, muutenkin menot vähentyneet.

Mikään ei ole muuttunut, olin 3v sitten työtön ja olen samalla tiellä edelleen. Jos olisit kysynyt mikä on muuttunut 13v aikana niin siihen pätee sama vastaus.

Ei mitenkään. Sama kaikilla tuttavillani.

- Vaihtanut kahdesti työpaikkaa

- Haudannut äitini

- maksanut kaikki lainani pois, joten olen nyt velaton

- Lihonut

On rankasti muttunut , viimesen 2 vuoden aikana kuolemalle menetin 17 ihmistä.esim. Suuhteeni joka kesti 22 vuotta. Sisareni,veljeni ,ystävät.Joten olen ihan omillani.Käytänössä aivosumua yksinäisyys ja mentetykseni.Hoidan latvaani kävelmällä ulkona useamman kerran päivässä,Yritän pitää kinni ruokarytmi.Uskon kuitenkin nukun hyvin, kun kävelen kävelen ja kävelen säällä kuin säällä!Kävelen kai itseni loputtoman väsyneeksi?Kuitenki minun tapa selvitä päivästä toiseen,ettei latva sekoa! Olen aamun virkku illan torkku.

Kolme vuotta sitten olin gradun kimpussa ja halusin uskoa, että opiskelu kannattaa ja olin valmis uhraamaan säästöni, että sain lopulta opintoni ainakin toistaiseksi päätökseen. - Haluan edelleen uskoa vaikka uskoani on horjuttanut hieman se, että olen tällä hetkellä työtön... Kolme vuotta sitten olin sinkku ja sinkku olen edelleen. Kolme vuotta sitten kriiseilin oman sinkkuuteni kanssa mutta juuri nyt saattaa olla jopa hyvä, että en ole parisuhteessa ja voin vapaasti lähteä töiden perässä melkein mihin vaan ilman, että tarvitsisi huomioida kumppanin toiveita. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään. Sama kaikilla tuttavillani.

Ihan totta? Kukaan ei ole muuttanut? Eronnut? Saanut lapsia? Vaihtanut työpaikkaa? Valmistunut? Perheissänne ei ole tapahtunut mitään muutoksia?

Velaton, ei taloudellista stressiä ollenkaan.

Eronnut olen ja sittemmin löytänyt uuden parisuhteen.

Ei mitenkään. Sama työpaikka, sama perhe ja ystäväpiiri, sama talo, ja auto ym. Lainaa edelleen, no toki vähenee koko ajan.

Lapsi muutti pois, olen perinyt rahaa, lopetin suhteen. Olen ekan kerran elämässä täysin vapaa tekemään mitä huvittaa ja teenkin pikkuhiljaa.  Opettelen.

Viimeisten kolmen vuoden aikana on kyllä tapahtunut paljon. Opintojen aloittaminen, kihlat, häät, äidin kuolema, keskenmeno, lapsen syntymä, asunnon ostaminen...

Elämäntilanne on hämmentävän samanlainen kuin 3 v sitten oli. Ehkä pisin aika elämässäni, että ei ole tapahtunut mitään isoa muutosta. Lapsena ja nuorena 3v on pitkä aika, ja lapsenakin muutettiin jne. Aikuisena on ollut muuttoja, opiskelun aloittamista tai valmistumista, seurustelun aloittamista, yhteenmuutto, muuttoja, työpaikan vaihtamisia tai lasten syntymiä, hoitovapaita ja töihinpaluuta.

Nyt 3v ja kaikki on melko samanlaista kuin 3v sitten :D yksi uusi harrastus tullut.

Hain kyllä opiskelemaan tänä aikana, mutta en päässyt.

Tietenkin se, että tänä aikana on eletty koronavuosia läpi, on merkittävää. Mahdollisesti merkittävämpää kuin ymmärrän, koska meidän lapsiperhe-elämä on tasapainottanut tilannetta. Hampaidenpesua ja leikkipuistoja oli tilanne mikä vain.

Olen saanut vakituisen työn ja vuosien mittaisen laskujen perintäkierteen katkaistua! Sodasta ja kaiken kallistumisesta huolimatta elämä hymyilee ja kerrankin tulevaisuus tuntuu valoisalta.