Pienten lasten äidit, pystyttekö yhtä aikaa hallitsemaan kaikki elämän osa-alueet?
Vai joudutteko tinkimään jostain ja mistä tingitty? Mukana esim. työ, kodin sisustus, siisteys, lapsen ravitsemus, joillakin lääkintä, harrastukset, läsnäolo, omat kaverit, liikunta, parisuhde, ulkonäkö. Itse en saa kaikkea toimimaan yhtä aikaa.
Kommentit (16)
Kyllä joudun priorisoimaan. Ensin lapset, parisuhde ja työ. Mulla olisi opiskelupaikka, mutta tällä hetkellä mun opiskelumotivaatio on nolla, ei vain jaksa tämän kaiken lisäksi. Ja kyllähän se niinkin on, että en arvota riittävän korkealle itsestäni huolehtimista. Olisi kiva, jos jäisi enemmän aikaa liikunnalle ja levolle. Tämä stressi saa minut myös lohtusyömään herkästi, mutta en näe sitä kovinkaan pahana ongelmana.
Vierailija kirjoitti:
Vitamiinit, hampaiden harjaukset, iltasadut, xylitol-pastillit, naamarasvat...
Tarkoitin nämä siis listana asioista, jotka täytyy muistaa, en minään mistä tinkisin... parhaani yeen jotta muistan, vaikka ei aina onnistu. T. Ap
Omasta hyvinvoinnista jouduin tinkimään melko paljon lasten ollessa pienempiä.
Vierailija kirjoitti:
Omasta hyvinvoinnista jouduin tinkimään melko paljon lasten ollessa pienempiä.
Ja sisustamisesta, kertaalleen hyväksi laitettu riittää pitkään.
En todellakaan pysty kaikkeen. Valitettavasti ei ole auttajia paljon, joten minä en saa itselle aikaa, lepoa ja liikuntaa tarpeeksi. Mutta alkanut nyt helpottaa kun lapset kasvaneet.
Usein mies jättää naisen uupumaan. Siinä saa sitten ihmetellä, että mihin hehkeä vaimo hävisi.
Juu ei, ei ole energiaa tai aikaa kaikkeen😅 Sisustus lasten ehdoilla (nytkin puoli vuotta patja lattialla koska siinä on kiva kelliä ja taapero harjoittelee sohvalle kiipeämistä). Työt hoidan tunnollisesti, samoin lapsen päiväkotihommat ja lapsenhoidon yhdessä miehen kanssa. Näiden jälkeen keskityn parisuhteeseen ja omaan hyvinvointiin. Jos aikaa jää, niin siivoan ja teen ruokaa (muuten Wolt laulaa ja siivooja hoitaa homman).
Menen hyvällä omatunnolla siitä, mistä aita on matalin kaikissa muissa hommissa paitsi lapsen asioissa, työasioissa, parisuhteessa ja omassa hyvinvoinnissa.
Onko kysyjä tosissaan? Eihän kukaan voi missään elämäntilanteessa "hallita" kaikkea. Onko tämä taas tätä naisten tarvetta kontrolloida jokaista pikkuasiaa?
Miten aloitus liittyy naisiin? Miksi ap ei kysy samaa pienten lasten isiltä? Kuinka moni isä handlaa sisustuksen, työn, lastenhoidon, itsestä huolehtimisen jne.
En koe että elämässäni on osa-alueita vaan se on kokonaisuus. Toisinaan tingitään milloin mistäkin ja toisinaan taas toisaalta.
Tingin enemmän silloin kuin ei ollut lapsia. Ehkä nyt lasten myötä enemmän motivaatiota huolehtia omasta terveydestä esim.
Kai sitä on oppinut panostamaan vuoronperään siihen mikä on eniten rempallaan. Koko aikaa ei pysty 100 prosenttisesti panostamaan joka osa-alueeseen.
Vierailija kirjoitti:
Miten aloitus liittyy naisiin? Miksi ap ei kysy samaa pienten lasten isiltä? Kuinka moni isä handlaa sisustuksen, työn, lastenhoidon, itsestä huolehtimisen jne.
Miehet harvemmin minusta edes yrittävät. Naisten kohdalla hyvälle naiselle/äidille on enemmän vaatimuksia, näin koen.
Kyllä ringin kaikesta. Lapsen hoito vie 95% ajasta. Hampaat pesen noin 10 krt vko.
Mulla tuon sisustamisen tilalla on aina ollut puutarhanhoito ja siinähän tulee monta kärpästä samalla iskulla: liikuntaa, ulkoilua, harrastus, omaa-aikaa tai aikaa tehdä yhdessä perheen kanssa. Sivutuotteena terveellistä ravintoa pöytään koko perheelle. Yhdessä koko perheen kanssa retkeillään, marjastetaan ja kalastetaan. Se mistä tingin tuolta ap:n listalta on ulkonäkö, jos ap tarkoittaa laittautumista. Toisaalta paljon ulkoilmaa, liikuntaa ja hyvää ravintoa hoitaa tätäkin puolta. Se mistä ihan eniten joutuu tinkimään on parisuhdeaika, koska meillä ei ole läheisiä, jotka mahdollistaisi meille kahden keskistä aikaa. Omat kaverit ovat mulle kulloisenkin työpaikan työkavereita, muita ei ole.
Vitamiinit, hampaiden harjaukset, iltasadut, xylitol-pastillit, naamarasvat...