Olen saanut jokaisen hakemani koulutus- ja työpaikan!
En ihmettelisi, vaikka en tulisi valituksi vielä joskus.
Olen kyllä työhaastatteluissa aivan parhaimmillani:) Opintomenestykseni ja hankkimani työkokemus ovat myös olleet edukseni. Asenteeni on kohdallaan. Osaan tuoda parhaat puoleni esille.
Nyt olen hoitanut lapsia kotona useita vuosia ja saa nähdä, että miten työnhaussa loksahtaa se oma paikka työelämässä taas kohdalleen. Olen omistautunut viimevuodet sydämeni pohjasta perheelle. Oman alani tuntitöitä olen kyllä tehnyt, mutta ne eivät ole opettaneet minulle varsinaisesti uutta. Haen taas koulutustani parhaiten vastaavaa, mielekkäintä ja kokopäiväistä työtä.
Kommentit (14)
Haen koulutustani vastaavaa työtä. Olen menestynyt saamissani työtehtävissä hyvin. Mielestäni jotkut tekevät työelämässä virheitä, joita en itselleni sallisi. Täytyy säilyttää tietty taso.
En arvannut etukäteen, että viivyn kotona lasten kanssa näin kauan. Koin taas kerran, että minä olen paras hoitaja, kotona oikeassa paikassa, omille lapsille. Oli ihanaa vaihtaa työssä päteminen kotona pätemiseen näiksi vuosiksi. Oli aikaa myös itselle ja omille ajatuksille.
ap
..tai siis teit ennen kuin jäit kotiin..
Jotkut kasvavat kultalusikka suussa, jotkut eivät.
Hain elämäni työpaikkaa, pääsin haastatteluunkin mutta en tullut valituksi. Harmittaa niin vietävästi. Mielestäni olin parhaiden joukossa, mutta en sitten ollut tarpeeksi hyvä... Itsetuntoni on kohdallaan ja olin muutenkin varman oloinen. Tiesin mitä haen ja mielestäni toin esille, että olen nainen, jota he paikkaan hakevat.
Ihmettelen, miksi jotkut saavat mitä haluavat ja toiset joutuvat kamppailemaan elämässään jatkuvasti???
Katkeraa....
Sittenpä ei työn saaminen loistavista papereista ja työtodistukista/ suosittelijoista huolimatta ollutkaan ihan ihan yhtä helppoa. Johtuen varmaan kahdesta alle kouluikäisestä huollettavasta, joita en halunnut salaila.
jälkeen, kun itsetunto kasvoi kohisten. Sitä ennen olin sairaalloisen ujo.
mutta ajattelen olevan itselleni hyväksi. Osaa arvostaa ehkä paremmin sitä, mitä on saavuttanut. Alallani on soveltuvuuskoe, joten pelkkä lukeminen ei taannut opiskelupaikkaa.
päässyt Teatterikorkeakouluun, johdon sihteeri- kouluun (mikä se nyt onkaan, hain vähän minne sattuu), estenomikouluun enkä restonomiksi, mutta pääsin yliopistoon, medianomiksi ja enkunkieliseen liiketalouteen. Alkoon en päässyt töihin, mutta muumiksi kyllä. Mitähän mun nyt pitäis ajatella itsestäni.
Näin jälkikäteen voin sanoa sen olleen onneksi.
oli kohdallani aivan napakymppi. Tulin raskaaksi koeajalla. Työsuhdettani ei vakinaistettu.
ap
niin yliopisto-opinoissakin kuin työelämässäkin.
Alkon tehtaille siivoamaan, enkä toiseen yliopistoon, johon hain. Ei aina tärppää... Pääsin Alkon sijaan tosin valtiolle kesäharjoittelijaksi erääseen toimistoon.
Mä olin 10v yhdessä työpaikassa johon -89 vaan kävelin sisään hetken mielijohteesta kysymään työpaikkaa. Sen jälkeen olen tehnyt yhden työhakemuksen. En saanut paikkaa vaan tarjosivatkin parempaa paikkaa haastattelun jälkeen :). Mutta kyllä mäkin sanoisin että oli vaan hyvä tuuri. Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan niin kuin ekassakin työpaikassa.
onni ennen kuin sain lapsia.
Pääsin aina hakemaani paikkaa.
5 vuoden kotiäitiyden jälkeen tilanne muuttui. Nyt olen 2 vuotta hakenut aktiivisesti töitä, lähettänyt satoja hakemuksia, päässyt muutamaan haastatteluun mutta töitä ei ole löytynyt. Asiaan saattaa vaikuttaa myös tämä lama jonka vuoksi alallani on todella paha työttömyys.
Pääsykoekirjoja tässä olen alkanut lueskelemaan :/
Ts haetko vain helppoja paikkoja? Esim. itsellä tärppäsi nykyinen työ vasta 17. hakemuksella (eri paikkoihin siis), mutta nyt viihdynkin hyvin ja palkkaakin maksetaan 6.500 eur/kk.