Onko miehesi elämäsi rakkaus ja SE oikea?
Kommentit (16)
SE OIKEA!
Mutta elämäni rakkaus, mies, jonka vuoksi olisin luopunut kaikesta ja unohtanut itseni ja alistunut vaikka mihin huonoon kohteluun, oli ennen miestäni. Elämäni rakkauden kanssa en olisi pystynyt tasa-arvoiseen ja kunnioittavaan suhteeseen, vaan olisin valunut ihan liian perinteisiin ja stereotyyppisiin sukupuolirooleihin, joiden seurauksena olisin varmaan sitten mennyt sekaisin ja itkenyt monta itkua. Silloin tuntui, että se mies olisi ollut pakko saada pidettyä hinnalla millä hyvänsä, mutta onneksi tulin järkiini ja miehen muuttaessa työn perässä valitsin opinnot ja oman elämäni ja annoin suhteen hiipua välimatkaan hiljalleen. Suhde kesti jotain 1,5 vuotta...
Oman mieheni kanssa olen onnellinen, tasapainoinen ja jaamme kotityöt ja arjen vastuut tasa-arvoisesti ja järkevästi. Eli mies on se oikea minulle, aivan ehdottomasti. Onneksi olen myös kokenut kaikennielevän rakkauden, joten osaan arvostaa tätä nykyistä parisuhdetta todella korkealle. En myöskään enää luopuisi nykyisestä miehestäni, vaikka tuo elämäni rakkaus tulisi anelemaan. Välillä tosin mietin häntä ja sitä, millainen elämämme olisi ollut yhdessä. Ja joka kerta valintani tuntuvat aina vain järkevämmiltä.
Ja kummankin kohdalla olen jo ollut melko lailla aikuinen nainen, elämäni rakkauden kanssa olin 23 ja mieheni tavatessani 25. Nyt ikää on jo 35.
Ja kyllä, rakastan miestäni kuitenkin kaikesta sydämestäni. Onhan hän se oikea.
en itse uskonut sanontaan "rakkautta ensisilmäyksellä" mutta tavattuani nykyisen mieheni huomasin että itseni kohdalla tämä piti paikkansa. rakastuin häneen heti. kihloihin mentiin 4 kk seurustelun jälkeen ja lapsi syntyi vuoden päästä. nyt ollaan yhdessä oltu 6 vuotta.
Ihan varma ei voi koskaan olla, elämää on (toivottavasti) vielä paljon jäljellä.
En ole varma olenko ikinä miestäni rakastanut, lähinnä ajauduimme jatkamaan elämäämme yhdessä teini-ihastuksen pohjalta. Missään nimessä mieheni ei ole SE OIKEA, olemme toisillemme niin väärät ihmiset kuin olla voi.
Toisaalta olemme kuitenkin saaneet rakennettua taloudellisesti erittäin hyvän elämän, lapsille hyvät puitteet ja ihan hyvän elämän. Naimisissa olemme olleet 20 vuotta, ja loppujen lopuksi en edes tiedä olisiko elämä ollut sen kummempaa jos olisin jäänyt odottelemaan sitä oikeaa ja elämäni rakkautta. Monesti kuitenkin vaan luulee suureksi rakkaudeksi jotain sellaista joka loppujen lopuksi katoaakin aika äkkiä arjen paineisiin.
Hän ei ole täydelleinen, minä en ole täydellinen, mutta yhdessä olemme täydellinen pari :-)
Rakastan miestäni syvästi. Olemme olleet yhdessä 16 vuotta, nuoresta asti. Kymmenen yhteisen vuoden jälkeen saimme lapsen ja nyt hänellä on jo sisaruskin. Olemme onnellinen nelikko :-)
Ei ainakaan ole tullut tähän mennessä vastaan, ja jos olisin jäänyt odottelemaan jotakuta minulle täydellistä niin olisin missannut aika paljon siinä vartoessani.
Toivon, että saamme miehen kanssa elää pitkän yhteisen elämän, ja jos näin käy, voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että on ollut elämäni rakkaus. ;)
Kymmenen vuotta yhdessä ja toivon mukaan ainakin viisikymmentä vielä edessä.
on elämäni rakkaus kyllä, sitä ei mikään muuta kun yhdessä olemme jo perheenkin perustaneet. Mutta SE oikea voi kyllä olla useampikin ihminen. Minä ainakin uskon, että NIITÄ oikeita on useita täällä maapallolla ja onni käy jos heistä yhden sitten löydämme josta tulee elämämme rakkaus :)
Ja ällistyttävän rakastunut minuun vielä 12 vuoden jälkeen :-).
mutta ei se sitä tarkoita etteikö olisi pitänyt hartiavoimin tehdä töitä suhteen jatkumisen eteen. Sen oikean lisäksi tarvitaan rutkiasti anteeksiantamista, kärsivällisyyttä ja aikuiseksi kasvamista.
Elämäni rakkaus oli valitettavasti useamminkin rakastuvaa sorttia, ja jätti minut toisen vuoksi. Ikävää, mutta totta. Olen silti kiitollinen niistä viidestä vuodesta, jotka olimme yhdessä.
Jokaisen ihmisen tulisi kokea sellainen rakkaus ainakin kerran elämässään.
Yhdessä ollaan oltu kahdeksan vuotta.
koska en usko siihen yhteen ja ainoaan oikeaan. Mutta mieheni on elämäni rakkaus, eikä se asia tule muuksi muuttumaan koskaan.
Toisaalta jos tämä idylli syystä tai toisesta kaatuisi, niin uskon, että voisin löytää yhtä rakastettavan ihmisen uudestaankin.
Enkä ylipäätään usko mihinkään siihen ainoaan oikeaan.
ja toivottavasti myös seuraavat 40 ja risat.