Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mieheni alkoholin käyttö

Vierailija
23.07.2008 |

Olemme olleet 12 v. yhdessä, 10 siitä naimisissa. Mieheni on ahkera ja rehellinen mies, ihan hyvä aviomies ja isä lapsilleen. Itseäni vaan ärsyttää jokapäiväinen oluen juonti, siis ihan jokapäiväinen. Juo vähintään kolme puolen litran tölkkiä, tuo on se minimimäärä. Yleensä enemmän, ja viikonloppuisin vielä pari kolme schnapsia siihen päälle. Käy normaalisti töissä, ei ole viinan takia ollut koskaan pois, eli ei juo itseään kokaan tolkuttomaan humalaan, vaan semmoiseen pikkukeveään..



Mies ei ole väkivaltainen, päinvastoin, juodessaan on tosi nallukkamainen ja lempeä. Ei ole selvinpäinkään pahapäinen, olen vain huomannut että on vuosien varrella muuttunut hermoilijaksi. Hermostuu ihan pienistä asioista, ja niitä sitten pähkäilee.



Välillä minulla on kausia että nalkutan tuosta juomisesta, välillä annan vaan mennä. Ei se auta kuitenkaan sanon tai en.



Itse juon ehkä kerran pari kuukaudessa, korkeintaan viinipullollisen per ilta (ruoan kanssa). Siksipä minua ärsyttää suunnattomasti tuo alkoholin kanssa lotraus. Ottaa päähän se että mies ei voi olla parempana esimerkkinä lapsille.



Onko kokemuksia?? Miten olette ratkaisseet ongelman? Vai olenko vain pikkusieluinen valittaja???

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
23.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuo kolmen kaljan kittaaminen PÄIVITTÄIN. En itse katselisi moista. Mitäs jos sovitte että viikko ilman yhtään kaljaa, että mies tajuaisi itsekin miten kiinni on tuossa oluen juomisessa? Ei varmaankaan nalkutus auta, miehen pitäisi itsensä tajuta ettei tuo nyt ihan normaalia ole että aina on pakko olutta saada. Vähän sama kun olla koukussa herkkuihin, tai mihin tahansa epäterveelliseen.



Tuo hermoilu voi vaan olla luonteenpiirre joka korostuu vanhemmiten. Ehkä miehelläsi on stressiä? Totta puhut, ei ole hyvä esimerkki lapsille jos isällä on aina kalja kädessä.

Vierailija
2/5 |
23.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai vähän enemmän eli jopa 6 puolenlitran kaljaa per ilta ja viikonloppuna vetää sit niin paljon että sammuu. En muista miten pitkään on jatkunut mutta pitkään. Myös pystyy käymään töissä ja hoitamaan muutkin asiat.



Mutta kyllähän se kaikkia ärsyttää! äiti on välillä tosi hiilenä... tosin tiedämme että on alkoholisti eikä siihen auta vaikka me mitä sanotaan. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
23.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma isäni on myös alkoholisti, siitä pahimmasta päästä. Juo joka viikonloppu ja tulee agressiiviseksi. On vedellyt äitiäni aikoinaan turpiin, moneenkin otteeseen. Äitini aina antoi anteeksi. Nyt vanhemmuuttaan on "rauhoittunut". Kiittaa sitä kaljaa kyllä edellenkin joka viikonloppu mutta minä en ole ollut enää vuosikausiin kastomassa sitä peliä. Vihaan isääni yli kaiken ja äitini ja lasteni takia on kuitenkin vielä jonkilaiset välit.



Siksi mieheni juontihomma ei alussa harmittanutkaan koska juo aina varovasti eikä ole semmoinen agressiivinen rähisijä. Niin kuin jo mainitsin, olen yrittänyt sanoa hyvällä ja pahalla että lopettaisi sen juonnin. Olihan se kerran viisi päivää juomatta, mutta sitten alkoi sama homma taas. Mieheni vanhemmat ovat sanoneet asiasta sen sata kertaa samoin minä (ja lapsetkin aina sanovat että ei isille kaljaa).



Sehän tässä hulluinta onkin että mies ei oikeastaan häiritse ketään tuolla juomisella koska ei ole usein edes "humalassa" ja ulkopuoliset tuskin huomaavat että on sen muutaman ottanut (vuosikausien kokemus). Ottaa vaan niin päähän!!!

Vierailija
4/5 |
23.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

periaatteessa kaikki oli ok, mutta joi päivittäin, joskus kun nukutin lasta ja tulin nukuttamasta oli vetänyt koko viinipullon ja lähti sitten vielä baariin. Olin aika yksin kahden pienen kanssa ja jo raskausaikana. Hänkään ei ollut väkivaltainen mutta tosi rasitttava humalassa, alkoi paasta ja jankuttaa asioista, halusi "keskustella" sössöttäen" elisiinä oli laatuaikamme lasten nukahdettua.



Lopulta hän lähti toisen naisen matkaan, mikä lienee loppupelissä ihan hyvä ratkaisu, itsekin voin nykyään paremmin, silloin olin ihan stressaantunut.

ei se siis yleensä sanomalla parane, enemmin pitäisi päästä kiinni miksi juo. meillä joi ahdistukseensa, jota oli ollut jo teinistä asti eli minkäs teet.

- minsku

Vierailija
5/5 |
23.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja samanlailla selittelin asioita, kun on niin kiltti ja hoitaa työnsä. Mutta meillä ainakin sosiaalinen elämä kärsi, en halunnut ketään kylään, kun äijä haisi viinalle/kaljalle. Selittelin asiaa vielä niinkin tuttujen kannustuksella, että kun ei käy baareissa eikä ole väkivältainen.

Mutta loppujen lopuksi toisen juominen vaikuttaa yllättävän paljon arjen pyörittämiseen ym elämään.

Niinpä lopulta pakkasin kamani ja lähdin. Etäisyyttä saatuani tilanteeseen, tajusin olleeni pöhlö, kun katselin tilannetta niin kauan.

Ja pyysin lopettamaan monet kerrat, mutta ei herra siihen pystynyt.

Tuo miehesi äkäisyys johtuu juuri juomisesta...Usko pois.

Näin annan vain vertaistukea en neuvo eroamaan tms. se on oma päätöksesi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi kahdeksan