Mitä edellyttää äidiltä vilkkaan eloisan pienen pojan vanhemmuus?
Kommentit (4)
Oletko lukenut Jari Sinkkosen kirjoja aiheesta? Suosittelen! Luin aikoinani, kun esikoinen tuli uhmaikään. Nyt pojat 8v ja 6v.
Todellakin huumorista on apua, samoin rikkaasta mielikuvituksesta ja nopeasta reagointikyvystä. Esim. vilkas lapsi turhautuu pöydässä vaikka ruoka olisi annostelua vaille valmis tarjottavaksi, mutta lyöpä hänelle eteen jokin (ikätason mukaisesti) kiinnostava juttu tutkittavaksi niin jaksaa odotella sen minuutin :). Kuulostaa helpolta mutta ei todellakaan ole itsestäänselvyys että kaikki näin tekisivät; esim. mieheni lähtee aina mukaan kinaamiseen ja jossen olisi äsken tökännyt 2-vuotiaan käteen piparimuottia ("Mutta mikäs se TÄMÄ on??"), olisi ruokailu mennyt meillä itkuksi ja riehumiseksi.
ja tsempata itsensä ohjaamaan se lapsen energia johonkin sallittuun, tai viemään huomion muualle vaikka just silloin ei yhtään jaksais, ja haluais ohjata lasta vaan sanallisesti. Siis juuri kuten aiempi äiti tarkoitti tuolla piparimuottijutullaan. Mä myös koen, et joka päivä pitää olla hetki, jolloin ollaan luvallisesti ja turvallisesti kuin ellun kanat molemmet, jos lapsi on vähän hermoillekäypää seuraa. Kunnon möyrintäsessio lumihangessa tai naperojumpassa ja taas jaksetaan!
johdonmukaisuutta.