Koulukiusaajat ovat kyllä alinta kastia.

jos lapsi on erilainen kuin muut hän väistämättä saa kokea sen nahoissaan. Niin suvaitsevaista lasta ei olekaan. Eikä aikuista. Jos toinen käyttäytyy ja ajattelee toisin kuin "normit" määräävät niin kyllä hän saa kokea sen nahoissaan. Jotkut kestävät sen, jotkut taas eivät. Johtuen varmaan sekä oman psyyken vahvuudesta että kotoa saaduista eväistä. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä miten valmentaa lasta olemaan erilainen ja syrjitty.

mutta kun lapset imevät kotona äidinmaidon mukana kaisen sen suvaitsemattomuuden ja ennakkoluulon, mitä vanhemmat eivät ymmärrä itsessään olevan eivätkä viitsi kitkeä, tulos on kaikkien erilaisten koulukiusaaminen.



Eikä ketään voi 'valmentaa' olemaan erilainen ja syrjitty. Se on aina yhtä hirveää. Sen sijaan vanhemmat voivat yrittää kompensoida ja täydentää sitä hirveyden kokemusta jollain positiivisemmalla.

Ja menestyvät myös myöhemmin elämässänsä erityisesti ne jotka ovat harrastaneet enemmän henkistä kiusaamista yms. Sitten seuraavat uhrit löytyvätkin työpaikalta.

Olen ollut itse syrjitty ja osin oikeasti kiusattukin. Mutta olen selvinnyt koska minut opetettiin kotona ajattelemaan että olen oikeasti parempi kuin muut. Ja velvoitettiin käyttäytymään myös paremmin. Ystävyyssuhteita en ole kyllä koskaan osannut enkä halunnut solmia, pinnallisia tuttavuuksia kyllä. Elämäni on mielestäni ihan hyvää, kun olen osannut pysytellä erossa muista ihmisistä. Lapsillakin on kavereita, vaikka ovat päässeet muitten ihmisten pariin vasta kouluiässä. Eikä heitä edes ole kiusattu jotain satunnaisia konflikteja lukuun ottamatta. Yksi lapsistani tiedostaa olevansa erilainen kuin muut, mutta hän on mukava ja ystävällinen, joten hänestä pidetään. Ystäviä hänellä on silloin kun hän itse jaksaa pitää heihin yhteyttä. Usein ei jaksa, joten eivät älyn monta kertaa tule hakemaan. Mutta sitten kun poikani haluaa itse, niin kyllä hän seuraa saa...

että te olette itsekin suvaitsemattomia. Ette suvaitse koulukiusaajia tai muita oirehtivia ihmisiä. Jos lynkkaus olisi sallittua te olisitte ensimmäisenä lynkkaamassa heidät. Ja kaikki muutkin erilaiset.

Pitäisi suunnata vihamielisyyttä heihin eikä niihin erilaisiin. Erilaisuus on rikkautta.

Kaikki siis ovat koulukiusaajia?



Te olette tyhmiä. Kuvittelette olevanne itse hyviä, mutta oikeasti olette just noita lynkkaajia. Kuvittelette tietävänne kuka on pahis ja mikä lääke siihen tepsii. Vihaan teitä!



Koulukiusattu, ei koskaan itse kiusaaja, ei yhdellekään kiusaajalle katkera

Et varmaankaan itsekään tappamista hyväksy, miksi kiusaaminen pitäisi hyväksyä?

että te olette itsekin suvaitsemattomia. Ette suvaitse koulukiusaajia tai muita oirehtivia ihmisiä. Jos lynkkaus olisi sallittua te olisitte ensimmäisenä lynkkaamassa heidät. Ja kaikki muutkin erilaiset.

ja monimutkaiset asiat yksinkertaisiksi.



Loukkaavaa leimata koulukiusatuksi tulleet tappajiksi.

Te kuvittelette tietävänne että joku on paha sen perusteella mitä hän tekee. Te kuvittelette että vihaamalla häntä ongelma poistuu.

Te kuvittelette olevanne hyvän puolella vaikka itse asiassa te vaan pönkitätte sitä ilmapiiriä jossa kiusataan.

ja monimutkaiset asiat yksinkertaisiksi.

Loukkaavaa leimata koulukiusatuksi tulleet tappajiksi.

Tällä palstallakin kolmasosa mammoista on niin ahdasmielisiä ja suppeita, joille on ainoastaan yksi tapa elää ja kaikki muu on vihattavaa -> mitä muuta niiden lapsista voi tulla? Kenen mielestä toista kertaa naimisissa oleva on huora ja kenen mielestä naapurin akka on surkea, kun antaa vain eineksiä tai mitä milloinkin. En mä käsitä, kuinka noin suvaitsemattomia ihmisiä on nykyään vielä olemassa...

Ihan vaan sen takia, että puolet kansasta nykyään hysteerikkoja ja koulukiusauksesta on tehty sellainen mörkö ja tabu, ettei lapset uskalla pian enää normaalisti leikkiä. Kiusaaminen on kamalaa ja se pitää kitkeä, mutta missä menee raja? Onko raja siinä, minkä kiusattu kokee kiusaamiseksi? Vähän kuten kaikki sellainen on seksuaalista ahdistelua, minkä ahdisteltu kokee ahdisteluksi? Kyllä näissäkin asioissa pitää joku objektiivisuus olla... Omalla luokallani oli aikanaan yksi tyttö, jota kiusattiin ja se oli oikeasti kamalaa. Se saatiin sillä loppumaan, kun ope määräsi minut tytön viereen istumaan ja pariksi joka hommassa. En ollut kiusaaja ja rohkean ja suulaan persoonani takia varmaan sopiva estämään kiusaamista. Tuon yhden oikeasti kiusatun lisäksi luokassa oli muutama tekokiusattu, joilla oli ongelmia lähinnä vaan oman itsensä kanssa. Niiden seurassa oli mahdotonta käyttäytyä normaalisti, kun joka asiasta tuli meteli. Samoin naapurustossamme asui tyttö, jonka isä kävi haukkumassa kaikkia lapsia vuoronperään, kun tyttöä muka kiusattiin. Todellisuudessa tyttö oli itse kiusanhenki ja usein sitä meilläkin ikkunasta seurattiin (minä teini-iässä ja vanhemmat), kun yritti nujertaa, komennella ja pomottaa muita lapsia pihassa.

Koulussakin on sellainen vainoharhainen ilmapiiri jo sen takia. Poikani tykkäsi (kuten usein 7-10 -vuotiaat) painia kaverinsa kanssa ja pienikin töniminen kukkulalta alas aiheutti aina kauhean saarnan opettajalta. Juttelin opettajan kanssa, miksi tälläiseen normaaliin asiaan puututaan nykyään, kun pojat ovat hyviä kavereita ja tämä on heidän keskinäistä peuhailua vain. Opettajan mukaan heidän pitää puuttua kaikkeen, koska se voi olla kiusaamista ja he eivät tiedä. No, sanoin suoraan, mitä ajattelen ja opettaja nyökytteli hymyillen.:)



Pikkupojat tarvii sellaista toimintaa, jossa saavat koetella voimiaan ja purkaa aggressioitaan. Keskittymiskyvyttömiä ja levottomia niistä vaan tulee, jolleivat saa mielekkäästi muuten riehua.

No avaaja. "Emilia olisi elossa jos sitä tappajaa ei olis vuosikausia kiusattu." Ihan kuin kukaan ei tappaisi koskaan ketään jos ei olisi koulukiusattu, ja ihan kuin tappamisen syy olis aina koulukiusatuksi tuleminen, jos kiusattu joskus sattuu tappamaan. Ja tietääkö kukaan edes varmasti, että sitä on vuosikausia kiusattu?

kuka tässä viestiketjussa muka leimasi koulukiusatut tappajiksi