Papias on huomattavasti merkittävämpi hahmo kristinuskolle kuin mitä osataan ymmärtää

Papias oli ensimmäisen ja toisen vuosisadan vaihteessa vaikuttanut Vähä-Aasiassa sijainneen Hierapoliin seurakunnan kaitsija ja varhaisen kristillisen kirkon johtajana hänet luetaan apostolisiin isiin. Eusebios kutsui Papiasta Hierapoliin piispaksi. Papias tunnetaan kuitenkin laajasta viisiosaisesta eksegeettisestä teoksestaan "Herran sanojen selityksiä," joka tosin nykyään on kadonnut ja säilynyt osina muiden tekemissä lainauksissa. Kirkkoisä Irenaeus (Vähä-Aasian Smyrnassa n. 130 jkr. syntynyt Lyonin piispa) mainitsi nämä viisi kirjaa Papiaksen ainoina teoksina seuraavin sanoin: "Nyt Papias, muinaisten aikojen mies, joka oli Johannes Vanhimman kuulija ja Polykarpoksen ystävä, todistaa näistä asioista kirjallisesti neljännessä hänen kirjoittamastaan viidestä kirjastaan."Lisäksi Papias itse tekee kirjojensa johdannossa selväksi, ettei hän itse ollut pyhien apostolien kuulija ja silminnäkijä. Mutta hän kertoo meille seuraavin sanoin saaneensa uskomme totuudet niiltä, jotka elivät heidän rinnallaan: "Mutta en ole halukas jättämään tulkintojeni ohella pois niitä ohjeita, jotka olin koska tahansa saanut huolella vanhimmilta ja joita olen tallentanut huolellisesti muistiini, vakuuttaen teille samalla niiden totuudesta. Sillä minä en, kuten monet muut, ole nauttinut niistä, jotka puhuivat paljon, vaan niistä, jotka opettivat totuutta. Enkä myöskään niissä, jotka kertoivat vieraita oppeja, vaan niistä, jotka opettivat Herran uskolle antamia käskyjä ja vaeltivat itse totuudessa. Jos siis joku, joka oli ollut paikalla vanhinten kanssa, tuli luokseni, kysyin hetken kuluttua heidän puheensa jälkeen: 'Mitä Andreas tai Pietari sanoi? Tai mitä Filippus tai Tuomas, tai Jaakob tai Johannes sanoi? Tai mitä oli sanottu Matteuksen tai jonkun muun Herran opetuslapsen toimesta?' Ja mitä Aristion ja Johannes Vanhin sanoivat minulle Herran opetuslapsista. Sillä minä ajattelin, että se, mitä kirjoituksista oli määrä saada, ei ollut minulle niin hyödyllistä kuin se, mikä tuli elävästä ja kestävästä suullisesta perinteestä."Eusebios puolestaan lukee Papiaan aikalaiseksi Klemens Aleksandrialaisen ja Ignatioksen kanssa, ja sanoo heidän vaikuttaneen keisari Trajanuksen aikana ennen kuin käsittelee keisari Hadrianuksen aikaa. Näistä seikoista, sekä siksi, että Papiaalta säilyneissä katkelmissa annettu kuva ajan uskonnollisista jännitteistä vastaa Polykarpokselta ja Ignatiokselta säilyneissä kirjeissä annettua kuvaa, voidaan päätellä, että Papias on vaikuttanut joskus toisen vuosisadan alkupuolella samoihin. Papias vahvistaa saaneensa apostolien sanat niiltä, jotka olivat heidän kanssaan, ja lisäksi hän väittää kuulleensa henkilökohtaisesti Aristionia ja Johannes Vanhinta. Niinpä hän mainitsee heidät usein nimeltä ja kertoo kirjoituksissaan heidän perinteistään. Lisäksi Papias kertoo omissa kirjoituksissaan muitakin kertomuksia, jotka aiemmin mainitut Aristionin "Herran sanat" ja Johannes Vanhimman ovat kertoneet.