Milloin löysit oman juttusi ja mikä se on?

Lukiossa tajusin etten ole pänttääjätyyppiä. Sitä ennen haaveilin fyysikon urasta. Amiksen kautta duunarihommista löytyi oma kutsumus.

Huumeet ja alko

Mulla ei ole mitään yhtä ainoaa omaa juttua vaan useampi juttu.

Ei näin kroonisesti väsynyt ihminen jaksa mitään. Tää lepäily on mun juttu.

Alle kouluikäisenä, kun isä vei katsomaan näytelmää. Siinä oli sellaista magiaa, jota en ole koskaan missään muualla kokenut. Pyysin saada alkaa harrastaa sitä itsekin, ja sillä tiellä olen edelleen. Harrastelijateatterissa kylläkin, koska en halua olla millään tavalla tunnettu. Työni on jotakin ihan muuta, ja se ei ole mitenkään "oma juttuni", vaan mahdollistaa sen.

Aikuisviihteen katsominen ja kahvin juominen on mun juttu. Molemmat kiinnostaa päivästä toiseen. Iso kiitos halvoille ja nopeille Internet- yhteyksille!

Bikinifitness

Työni on minun juttuni. Olen aina ollut toimelias ja ihmisystävällinen, mutta en välitä toimistohommista, joita tein ennen lapsia.

Lasten kanssa kotona ollessani mietin mitä tekisin sitten, kun nuorin täyttää kolme vuotta ja sattumalta löysin lähellä olevasta koulusta aikuisten iltakoulun puolelta täsmälleen sen alan mitä halusin. Opiskelin iltapuhteina kokonaan uuden alan ja aloin yrittäjäksi. Tiesin jo opiskellessa, että työ on juuri sitä mitä halusin niin se on ollutkin, tykkään joka ikisestä päivästä. Vanhustyö on minun juttuni. Asiakkaani ovat ihania upeita ihmisiä ja olen saanut heistä ystäviä. Voin hyvin kuvitella, että teen tätä työtä niin kauan kuin työelämässä olen mukana.

27v? Aloin etsimään lisää, kun vihdoin ehti ja oli mahdollisuus. Kiinnostukset vaihtuivat osittain senkin jälkeen 30+. Ja myöhemmin vakio. :)

Tosi nuorena. Ja se juttu on kirjallisuus. Aloin ahmia kirjoja heti kun opin lukemaan. Nykyään myös kirjoitan itse. Teoksiani on julkaistukin, mutta ei sillä elä. Vielä ainakaan. Joku saattaisi nimeni tunnistaa, jos kertoisin sen, mutta en kerro. En itse muista sitä, kun aloin lukea, mutta varmasti vanhempieni esimerkki vaikutti siihen. Meillä oli koti täynnä kirjoja, ja vanhemmat jatkuvasti nenä kiinni kirjassa. Tarttui kaikkiin kolmeen lapseen. Äitini kirjoitti itse runoja, muttei koskaan julkaissut niitä. Vieläkin suurimman osan vapaa-ajastani luen ja loput kirjoitan. Osa-aikatyöni myös liittyy kirjallisuuteen.

Olin täysin alistettu, vailla omaa tahtoa. Oman tahdon löytyminen on se juttu.
Rankka hyväksikäyttö tausta. Ei lapsena suuhunnussittu toivu ikinä. Mutta tiedän että tahdon olla hyvä enkä vahingoita muita. Minulla on oma tahto enkä vahingoita ketään.

Kävin nuorena Pekka Halosen Akatemian ja tiesin, että tehtäväni on olla taiteilija
Siitä on nyt yli 20 vuotta. Päivääkään en ole palkkatyössä ollut. Asun vieläkin äidin kanssa ja hän antaa tasku- ja bensarahaa. Se oli elämäni paras päätös.