Onko muita, joiden äiti oli surkea ruuanlaittaja?

ei kyllä ruokaa osannut laittaa. Ruokana oli useimmiten esim. keitettyä perunaa, sen seurana nakkeja jauhokastikkeella. Tai lihakeittoa jonka liha oli ap:n kuvaileman kaltaista. Äidin tuntemat mausteet ovat vain suola ja pippuri. Pahaa ruokaa tekee edellen, vaikka itse muuta luulee.

oli ihana syödä muualla pullaa, kun ne olivat makeita, pehmeitä ja isoja. :) eivätkä olleet pohjaanpalaneita

Mä olen itse huono ruoanlaittaja ja lapset aina marisee. Oma äitini kyllä osasi lannistaa niin hyvin ettei lapsuudenkodissa ruoanlaiton opettelusta hänen "avustuksellaan" mitään tullut.

Mä olen itse huono ruoanlaittaja ja lapset aina marisee. Oma äitini kyllä osasi lannistaa niin hyvin ettei lapsuudenkodissa ruoanlaiton opettelusta hänen "avustuksellaan" mitään tullut.

minä, ap, olen ihan kokeilemalla oppinut laittamaan ruokaa. mutta jos ei ikinä kokeile uutta, ei voi oppia

Tykkäsivät kai itse sellaisista oikein jauhoisista ja halkeilevista perunoista ja tekivät aina niiden kanssa enemmän tai vähemmän palanutta jauhokastiketta. Liha oli aina joko sitkeää, läskistä ja jänteistä tai sitten niin rutikuivaa, että yskitti ja jäi vain hampaiden väliin säikeiksi. Mausteeksi vain suolaa ja mustapippuria.



Keitoissa perunat jätettiin aina kamalan isoiksi kappaleiksi. Salaatteja ei harrastettu kuin joskus juhannuksena tai muuten erikoistapauksissa ja tarjolla oli vain jotain suolakurkkua ja etikkapunajuurta. Pääsääntönä kaikki mahdollinen oli keitetty mauttomaksi muhjuksi (kasvikset, makaroni, riisi). Syövät sellaista ruokaa edelleen.



Isäni suunnilleen suuttui, jos siltä kysyi, että mitä tämä on. Ruuilla ei kuulemma tarvinnut olla nimiä ja kaikki raaka-aineet olivat syötäväksi kelpaavia - hänelle viis väliä siitä, mitä mihinkin oli yhdistetty ja millä tavalla ruoka laitettu. Ei mitään reseptejä, kaikki vaan sekaisin samalle paistinpannulle ja siitä ääntä kohti.



Veikkaan, että lapsuudesta alkanut ylipainoni johtuu osin siitä, että kun ruoka oli pahaa, niin jätin syömättä ja hiippailin sitten ruoka-aikojen välillä ja iltapäivisin yksin kotona ollessani kaapilla puputtamassa kaikkea muuta.



Olen joskus kotona käydessä yrittänyt kokata vanhemmilleni jotain omasta mielestäni hyvää, mutta enimmäkseen saan niistä kiitokseksi vaivaantunutta hiljaisuutta. Äidille eivät käy voimakkaat mausteet, on vissiin allerginenkin ainakin chilille. Isälle ei käy ruokakerma (siis nämä 5 % rasvaa sisältävät mukakermat), kun maistuu pahalle ja menee maha sekaisin. Edelleen kotona asuvalle siskolle ei kelpaa kypsennetyt kasvikset ruuan joukossa tai lisukkeena, kun maistuvat makealta eivätkä suolaiselta, lisäksi lukuisat allergiat. Huoh... Enpä siellä onneksi monesti ruokaa laita.

johtui siitä että ruoka oli pahaa ja sitä ei laitettu riittävän usein ja riittävästi. Mitään herkkujakaan ei ollut saatavilla ja kauppoja tai kioskeja ei ollut lähistöllä.

Ruoka oli syötävää, mutta ei vaihtelevaa. Yleensä oli mitä oudoimpia yhdistelmiä. Ruoka oli usein raakaa tai palanutta. Yleensä perunat eivät koskaan ehtineet kypsyä ruualle. Äiti myös piti koko ikänsä suuren metelin siitä, miten raskas velvollisuus on hänelle ollut meitä koko ajan olla syöttämässä. Ihan joka päivä piti olla jotain ruokaa laittamassa.

kaikki vaan sekaisin samalle paistinpannulle ja siitä ääntä kohti.

tää oli niin paha ;DD

meilläkin ruoka oli sellaista, että sitä söi sen pienimmän mahdollisen annoksen että nälkä jotenkin lähti. Meillä oli vain 2 lämmintä ateriaa ja aamiainen. Iltapalaa tai välipaloja ei ollut, jos silloin oli nälkä, ei ollut kuulemma syönyt ruoka-aikaan eikä saanut mitään. Kaapissa oli vain perusruoka-aineita, juureksia, maitoa, leipää ja lihaa. Eineksiä ei ollut, eikä "kaupan tuotteita", kuten vaikka jugurttia. Pysyin kyllä tosi hoikkana.

Kutsuu meitä joskus sunnuntaisin syömään ja voi mitä kidutusta se on.

Kuivia palaneita uuniperunoita. Paisti on käristetty uunissa kovaksi kippuraksi ja kastiketta on ruokalusikallinen per ruokailija.



Tytärensä laittaa sentään hiukan parempaa ruokaa.

odotin kaverin huoneessa kun kaveri kävi syömässä. syötyään kaveri kertoi aina niitä ihania ruuan nimiä joita heillä oli ollut ruokana. Tuoksut olivat ihania. Olisin ollut niin onnellinen, jos olisin joskus päässyt heille syömään ;)

Meillä syötiin tosi yksipuolisesti ja niukasti, kun näin jälkeenpäin ajattelee. Ihan potentiaalinen ruoka oli esimerkiksi maitopottu, eli maitopohjainen keitto, jossa oli vain perunaa. Salaateista tunnettiin vain porkkanaraaste.



Ja sama homma kuin tuolla yhdellä vastaajalla: ruokaa syötiin aamulla, lounaalla ja päivällisellä, ja se oli sitten siinä. Viikonloppuna joskus syötiin vielä saunamakkara siihen päälle.