G: oletko viillellyt itseäsi?

ei viiltely ollut vielä "muotia" 70-80 luvun taitteessa

Kädet arvilla vieläkin. Mutta huvittaa, että puhutaan aina et silloin nuori tarvitsee apua ym. Meillä tuo nyt oli vain jotain hauskaa hupia, kaukana siitä että haluais itseään satuttaa. Pikemminkin jostain näyttämisen halusta johtui. Eikä se oikeestaan esdes sattunut.

ihan aikuisena aloitin noin 23- vuotiaana. Se lähti siitä, kun mulla oli ollut pitempään mielialaongelmia, ja aloin reagoida pettymyksiin tavallista voimakkaammin. Sitten huomasin, että noita pettymyksiä (esim. miesongelmia) voi lieventää viiltelyllä (sehän tuottaa kehoon endorfiineja). Ajatus siitä, että voin viillellä, helpotti.



Peittelin jälkiä, tosin kerran hain vissiin huomiota ja näytin viiltoarvet äidille, joka nauroi. Kerran suutuin todella pahasti ja viilsin äkkipikaisesti sellaisen ison vertavuotavan haavan, joka vaati tikkejä. Tuo ei koskenut yhtään, olin vissiin niin vihainen.



Olen viillellyt viimeksi kesällä, ja joskus sitä tekee mieli tehdä siksi, ettei tunnu miltään, ja viiltely tuntuu ainakin joltain.