onko toinen synnytys aina helpompi kuin ensimmäinen?
mietin vaan kun odotan toista lastani ja vähän jännittää synnytys vaikka ensimmäinen synnytys meni aivan nappiin ja oli kaiken kaikkiaan hyvä kokemus. T.pikkukakkosen odottaja rv 25+0
Kommentit (15)
ja sekarotuiset koirat eivät sairastu.
Älykkäitä ihmisiä.
unohtakaa nyt toi "aina" tuolta välistä, lähinnä haluaisin kuulla henk.koht kokemuksia..ja sinä joka sanoit että "ei ole" niin viittitkö olla vähän tarkempi?
muu ei ole varmaa, paitti kuolema ja verot.
ELI ei mitään taetta, että toinen synnytys olisi helpompi. Erittäin todennäköisesti se kuitenkin on ainakin nopeampi kuin ensimmäinen synnytys.
Toinen synnytys kesti suunnilleen saman verran, mutta siinä vauvan sydänäänet heikkenivät lopussa (vauva syntyi onneksi kuitenkin ongelmitta) ja itse menetin suht reilusti verta. Eli sanoisin, että jälkimmäinen synnytys oli vaikeampi tässä mielessä.
Toinen lapsi oli niin paljon esikoista suurempi, että valehtelematta luulin kuolevani synnytykseen. Ihan hirveää se oli ja sata kertaa kamalampaa kuin ensimmäisellä kerralla, vaikkei sekään nyt tietenkään kivaa puuhaa ollut.
Ensimmäinen lapsi oli vähän yli kolmekiloinen, toinen lapsi jäi himpun alle viiden kilon... Kokoarviot petti pahasti ja iso tuska oli vääntää mukula ulos.
kesti vielä pidempään ja sattu ihan vitusti.. eka oli kun ois paskaa vääntänyt ulos.. ei siis kovin paha...
käynnisttetty synnytys.. kesto 1h 35min... ei ehtinyt epiduraalin vaikutus alkaa kun vauva oli jo ulkona... t. 9
vaikka oli isompi vauva. Ja nyt ku odotan kolmatta, ni varmaa kolmas on sit vieläkin helpompi. ;)
Ekassa synnytyksessä lapsivedet meni ennenkuin varsinaiset supistukset alkoivat ja kivut olivat ihan jatkuvia ja tosi kovia jo siinä vaiheessa kun kohdunsuu oli auki vasta kolmisen senttiä. Ei siis mitään taukoa supistusten välissä, vaan jatkuvat kovat kivut. Toinen synnytys alkoi supistuksilla ja vedet menivät vasta kun kalvot puhkaistiin. Toinen synnytys sujui melko pitkälle ilman kovia kipuja, toki supistuskipuja oli, mutta niitä pystyi aika pitkälle hallitsemaan hengittelemällä. En sitten tiedä oliko kyse jonkinlaisesta aikaisemman synnytyksen tuomasta kokemuksesta vaiko vain siitä, että synnytys on kivuttomampi kun lapsivedet eivät ole menneet. Ekassa synnytyksessä sain onneksi epiduraalin, muuten en olisi sitä varmaan kestänyt. Tokassa mentiin ihan vaan ilokaasulla.
Mutta minulle toinen synnytys oli kivuttomampi ja myös nopeampi kuin ensimmäinen. Ponnistusvaihe oli vähän liiankin nopea, sillä vauva tuli ulos yhdellä ponnistuksella ja sai samalla aikamoiset mustelmat kasvoihinsa. Mutta ponnistusvaihe oli siis kyllä tosi nopea.
Mulla meni samalla lailla. Toisen kohdalla osasi jo varautua kaikkeen, kun oli jo kokenut yhen synnytyksen. Ai niin mut sektio ei oo synnytys..
Eka synnytys oli ihan ookoo. Ei huonoja muistoja. Toinen synnytys pitkästä ponnistusvaiheesta (väärä tarjonta) huolimatta suorastaan mukava, jos näin voi sanoa synnytyksestä. Kivaa pallon päällä lantion pyöritystä ja rentoutumista ja tunnin päästä synnytyksestä olisin voinut kävellä kotiin. Kolmas taas... Odotin ihan muuta, mutta helvettiä oli, mutta hengissä selvittiin molemmat, vaikka verta meni ja tikkejä tuli paljon.
Summa summarum. Koskaan ei voi tietää ja vastaan on otettava se mitä tulee. Avoimin mielin. Etukäteen on turha panikoida ja suunnitella.
Esikoisen synnytykseen menin ihan avoimin odotuksin ja vaikka näin jälkeenpäin ajatellen se synnytys oli rankempi (paaaljoon... pidempi) kuin seuraavien, niin se on kuitenkin synnytyksistäni ollut kaikkein helpoin ja ihanin: en tiennyt mitä odottaa, olin vaan milloin missäkin hetkessä läsnä.
Seuraavissa synnytyksissä onkin ollut jo pieni stressimomentti päällä: milloin ne supistukset yltyvät ihan mahdottomiksi? jne.
ajallisesti olivat kyllä yhtä nopeita, mutta pienen tytön puserrus maailmaan oli paljon kivuttomampaa kuin leveä harteisen pojan, jolla hänelläkään ei painoa ollut kuin 4kg, mutta minun pieniin paikkoihini nähden ihan riittävästi. Pienet paikat, kätilön kertomaa.;)
kiitos vastauksista, näin mä vähän ajattelinkin että tulee vastauksia että joilllakin on ollut helpompi ja joillakin taas paljon vaikeampi, hmh. nojoo. pitää toivoa että tää ei olis kauheen iso ;)
mutta hyvin usein on se toinen helpompi.