Lue keskustelun säännöt.
Oletko joskus elämäsi aikana suuttunut?
23.04.2022 |
Oletko suuttunut kertaakaan elämässäsi? Tai montakin kertaa?
Suutuitko ihmiselle? Eläimelle? Tai onko mahdollista suuttua jollekin muullekin? Mille kaikelle voi suuttua?
--
Minä olen suuttunut elämässäni yhden kerran, suutuin toiselle ihmiselle. Kadun sitä. Kadun että suutuin. Mutta siis en kadu suuttumistani sen toisen ihmisen vuoksi, vaan itseni vuoksi, tietysti.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisäisesti olen suuttunut monta kertaa elämäni aikana, mutta vain harvoin olen ilmaissut sitä suuttumuksen kohteelle tai ylipäätään muille ihmisille. Voin huonosti konfliktitilanteissa sekä vältän sitä, että jompi kumpi osapuoli sanoisi suutuspäissään jotain loukkaavaa tai jotain, mitä joutuu katumaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
M32 kirjoitti:
Kyllä se hermo menee joka päivä johonkin, jos ei muuten niin tulen tänne 😄
Mitäh? Ai sä tulet tänne ihan vain että hermot lähtis? Hyvä harrastus!
Kannattaa oikein erityisesti etsiä itselleen ketutuksen aiheita. Antoisa elämä.
Jos ei joka päivä ketuta niin jokin on pahasti pielessä, elämä on pilalla, jotain pitää tehdä ja äkkiä!
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Kyllä se hermo menee joka päivä johonkin, jos ei muuten niin tulen tänne 😄
Mitäh? Ai sä tulet tänne ihan vain että hermot lähtis? Hyvä harrastus!
Kannattaa oikein erityisesti etsiä itselleen ketutuksen aiheita. Antoisa elämä.
Jos ei joka päivä ketuta niin jokin on pahasti pielessä, elämä on pilalla, jotain pitää tehdä ja äkkiä!
No kyllä ! Ja viimeistään sinä pelastit tämänkin päivän.
Kysy vain kuinka monta kertaa. Ja ihmiselle useimmiten. Kyllä joskus manailen autoa tai koiraa tms. mutta se ei ole oikeaa suuttumusta.
Muutaman kerran suuttunut niin että olen saanut toisen ihmisen pelkäämään. Olen kuulemma hyvin pelottava, silmät leimuaa. Kerran eräässä. Kerran eräässä virastossa eräs äijä yritti nöyryyttää minua. Olin asiallisesti ajamassa asiaani, kun hän asettuii oikein takanojaan tuolillaan, nosti toisen jalan toisen jalan polven päälle ja katsoi minua todella halveksuen ja aikoi alkaa nöyryytyssaarnan. Silloin raivostuin niin että näin punaista.
Minulla on ikävä ja harmillinen tapa alkaa itkeä kun tarpeeksi suutun, tai siis kyyneleet alkaa valua. Se ukko pelästyi ja alkoi änkyttää että ei hän tiennyt ja eihän hän mitään tarkoittanut jne. Samassa huoneessa oleva naisvirkailija tuijotti silmät pyöreänä ei uskaltanut sanoa mitään.
Tämä asia liittyi sairauslomaaani mutta kyseessä ei ollut työnanataja. Olin asialla itselleni kuuluvassa laillisessa oikeudessa.
Kun sieltä ulos selvisin vapisin vielä pitkän aikaa raivosta. Asia tosin järjestyi kyllä.
Olen siis nainen, ja olen saanut muutaman miehen hyvin hiljaiseksi suuttumuksellani. En siedä yhtään epäoikeudenmukaisuutta, en itseäni enkä toisia kohtaan. Minulle on turha tulla v-tuilemaan, en ota vastaan. Väkivaltainen en ole, en ole raukka jonka pitää turvautua väkivaltaan enkä hyväksy sitä. Ihan muuten olen puoleni pitänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se hermo menee joka päivä johonkin, jos ei muuten niin tulen tänne 😄