Mikä on vaativin diplomi-insinöörin koulutus, ja miksi se on juuri tuta?

Vaativuus riippuu aika paljon siitä, mihin opiskelijalla on taipumuksia. Aallossa/TKK:lla Tuotantotalous on toki perinteisesti vaatinut korkeaimmat sisäänpääsypisteet, mutta esimerkiksi matemaattisesti vaativammat kurssit löytyvät kyllä muilta osastoilta.

Toisaalta myös arkkitehti-osastoille on lähes mahdoton päästä sisään, jos kynä ei pysy kädessä ja taiteellinen silmä puuttuu. Toisille taas niille meno on läpihuutojuttu, vaikka perinteisille insinööriosastoille pääsy olisi mahdotonta.

Pääsykokeiden korkea pistemäärä sisäänpääsyynhän ei millään tavalla korreloi itse koulutuksen vaativuuden kanssa, vaan sen koulutukseen hakeutumisen suosion kanssa. Joku teknillinen fysiikka on kyllä ehdottomasti paljon vaativampaa kuin tuotantotalous (minä esimerkiksi suoritin useita tutan kursseja ihan vain siksi, että niistä sai helpolla kasaan opintoja opintotuen saamikseksi, samalla kun taistelin sitten vaativimpien kurssien kanssa kaikessa rauhassa).

Vaikka Aallon tutalle onkin vaikein päästä, niin sen kursseista suuri osa on sellaisia, joissa opetettava asia on suhteellisen helppo ymmärtää. Riittää, että lukee ja muistaa lukemansa.

Teknillisessä fysiikassa asioiden vaikeus on ihan eri luokkaa, ja suuri osa lukion pitkän matematiikan suorittaneistakaan ei ymmärrä niitä, vaikka käyttäisi kuinka paljon aikaa.

Tutan kurssit ei poikkea kauppiksesta mitenkään. Jos haasteita haluat niin mene teknilliselle fysiikalle.

Tekninen fysiikka ehdottomasti. Se on niin korkealentoista matematiikkaa, että harva pystyy sen oppimaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Stress%E2%80%93energy_tensor

https://en.wikipedia.org/wiki/Divergence

https://en.wikipedia.org/wiki/Probability_amplitude

Hyvänä kakkosena sähkö, missä myös dynaamiset kenttäteoriat ja muut matemaattiset kurssit ovat todella vaikeita.

Ah, dynaaminen kenttäteoria.

Metafysiikkakin tuntui uskottavammalta siinä vaiheessa.

Vaikein on teknillinen fysiikka ja tietotekniikka on työmäärällisesti aivan järkyttävä. Tuta on helpoin, vaikka sisäänpääsy aallossa haastavaa.

Täältä myös ääni tekniselle fysiikalle, matematiikan opintojen määrän perusteella. Itse olen maanmittari, mutta sattuneesta syytä seurannut sivusta tek.fysiikan opintokokonaisuutta.

Sanovat, että tietotekniikka on sähköäkin hankalampi. Itse en tiedä, kun olen yliopistohumanisti eikä käpistely nyt vallan ylivoimaista ollut.

Tuta on sisäänpääsypisteissä korkealla, koska sieltä valmistutaan erityisen hyväpalkkaisiin hommiin, ei vaativuuden takia.

Vierailija kirjoitti:

Sanovat, että tietotekniikka on sähköäkin hankalampi. Itse en tiedä, kun olen yliopistohumanisti eikä käpistely nyt vallan ylivoimaista ollut.

Tietotekniikassa TKKlla peruskurssit oli vaikeat, kun matikka on sama kuin teknisellä fysiikalla T1-T3. Siellä on Kivelän luentoja kuunneltu torkkuen monena aamuna ekan parin vuoden ajan.

Kunhan ne peruskurssit saa suoritettu, homma muuttuu helpoksi, jos osaa ohjelmoida. Suuri osa tenteistä oli semmosia, mihin pystyi satuilemaan vastaukset, kun suunnilleen tiesi mistä on kyse.

Valmistuin noin 4.5 keskiarvolla tikiltä..

Vain kirjoitustaitoisille. Se siitä vaikeaa tekee.

Aikoinaan TKK:lla oli sanonta, että tutalle on vaikea päästä sisään, mutta helppo päästä läpi, kun taas fyssalle on vaikea päästä sisään ja vielä vaikeampi päästä läpi. Pitää toki edelleen paikkansa, mutta en tiedä, vieläkö tätä sanontaa käytetään. 

Tuotantotaloudessa on vaikeinta päästä sisään. Vaikeimpia valmistua on sähköala ja tekninen fysiikka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanovat, että tietotekniikka on sähköäkin hankalampi. Itse en tiedä, kun olen yliopistohumanisti eikä käpistely nyt vallan ylivoimaista ollut.

Tietotekniikassa TKKlla peruskurssit oli vaikeat, kun matikka on sama kuin teknisellä fysiikalla T1-T3. Siellä on Kivelän luentoja kuunneltu torkkuen monena aamuna ekan parin vuoden ajan.

Kunhan ne peruskurssit saa suoritettu, homma muuttuu helpoksi, jos osaa ohjelmoida. Suuri osa tenteistä oli semmosia, mihin pystyi satuilemaan vastaukset, kun suunnilleen tiesi mistä on kyse.

Valmistuin noin 4.5 keskiarvolla tikiltä..

Eikös nämä insinöörimatematiikat ja -fysiikat ,joita ensimmäiset opiskeluvuoden jauhetaan ole kaikille samat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanovat, että tietotekniikka on sähköäkin hankalampi. Itse en tiedä, kun olen yliopistohumanisti eikä käpistely nyt vallan ylivoimaista ollut.

Tietotekniikassa TKKlla peruskurssit oli vaikeat, kun matikka on sama kuin teknisellä fysiikalla T1-T3. Siellä on Kivelän luentoja kuunneltu torkkuen monena aamuna ekan parin vuoden ajan.

Kunhan ne peruskurssit saa suoritettu, homma muuttuu helpoksi, jos osaa ohjelmoida. Suuri osa tenteistä oli semmosia, mihin pystyi satuilemaan vastaukset, kun suunnilleen tiesi mistä on kyse.

Valmistuin noin 4.5 keskiarvolla tikiltä..

Eikös nämä insinöörimatematiikat ja -fysiikat ,joita ensimmäiset opiskeluvuoden jauhetaan ole kaikille samat?

Ei ole. Eri osastoille oli eri matikat ja fysiikat.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka Aallon tutalle onkin vaikein päästä, niin sen kursseista suuri osa on sellaisia, joissa opetettava asia on suhteellisen helppo ymmärtää. Riittää, että lukee ja muistaa lukemansa.

Teknillisessä fysiikassa asioiden vaikeus on ihan eri luokkaa, ja suuri osa lukion pitkän matematiikan suorittaneistakaan ei ymmärrä niitä, vaikka käyttäisi kuinka paljon aikaa.

Ylipäätään lukion pitkästä matematiikasta tai fysiikasta ei ole teknisellä alalla muuta hyötyä kuin se, että se on se lähtötaso.

Vaikein aallolla on automaatiotekniikka ja -robotiikka, joo teknillinen fysiikka varmasti haastavaa teoriansa kanssa mutta esimerkiksi hyvin, hyvin harva nainen ikinä pääsi automaatiotekniikkaan ja robotiikkaan, fyssalla oli moniakin - ulkoaluvun taito siellä auttaa enemmän.

Tutalaiset on vähän raukkoja muilla Aallon kursseilla, kyllä niitä sai ryhmätöissä kantaa aika paljon että pääsivät läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanovat, että tietotekniikka on sähköäkin hankalampi. Itse en tiedä, kun olen yliopistohumanisti eikä käpistely nyt vallan ylivoimaista ollut.

Tietotekniikassa TKKlla peruskurssit oli vaikeat, kun matikka on sama kuin teknisellä fysiikalla T1-T3. Siellä on Kivelän luentoja kuunneltu torkkuen monena aamuna ekan parin vuoden ajan.

Kunhan ne peruskurssit saa suoritettu, homma muuttuu helpoksi, jos osaa ohjelmoida. Suuri osa tenteistä oli semmosia, mihin pystyi satuilemaan vastaukset, kun suunnilleen tiesi mistä on kyse.

Valmistuin noin 4.5 keskiarvolla tikiltä..

Eikös nämä insinöörimatematiikat ja -fysiikat ,joita ensimmäiset opiskeluvuoden jauhetaan ole kaikille samat?

Tuolta löytyy eri osastojen matikankurssit jossain vaiheessa:

https://math.tkk.fi/opetus/misc/vanhat_kurssit.html

Niitä matikan ja fysiikan peruskursseja oli eri koulutusohjelmiin erilaisia.

Tikillä yksi kurssi kesti puoli vuotta, eli niitä luettiin ekat 1.5 vuotta. Luentoja oli muistaakseni 5-6 tuntia viikossa noissa matikan kursseissa. Kivelä siellä edessä kirjoitti 2 tuntia putkeen liidulla 4 liitutaululle niin että pyyhki aina yhden kirjoittaakseen sen täyteen ja siirtyi seuraavalle. Yleensä kukaan ei uskaltanut kysyä mitään, kun vastausta ei kuitenkaan kukaan ymmärtänyt. Ilman luentomuistiinpanoja laskarit oli lähes mahdottomia, kun kirjana oli kaksi tiiliskiveä (Kreutzig noin 10cm paksu, Adams noin 6cm paksu kirja) täynnä asiaa ohuilla lehdillä.

Teknisellä fysiikalla oli vielä T4, joka oli (osittais)differentiaaliyhtälöitä yms. kauheaa, mutta se ei onneksi ollut tikillä pakollinen, joten se jäi suorittamatta.

Fysiikan kursseja oli tikillä kaksi. Sitä oppi, miten jokainen fysiikan lasku vaati integrointia, usein avaruusintegrointia.

Tuo Aallon teknillinen fysiikka koulutustarjotin näyttää siltä että en välttämättä palkkaisi ketään tuon koulutuksen käynyttä. Aika teoreettinen nysväys koko koulutus. Tietysti teoreettinen niche asia koko homma, ei siinä mitään...